keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Kävi miten kävi, voittajat ei pelkää hävii




Ratsastuskuvat on tiistai aamulta, jolloin tulikin tosi onnistunut ratsastuskerta. Parilla edellisellä itsenäisellä ratsastuskerralla laukat ovat onnistuneet tosi hyvin, mutta ravissa muodon kanssa on ollut ongelmia. Nyt tein ravissa tehtävää että tein joka sivun keskelle voltin ajatellen vähän sisäpohkeen ympäri ja vaihdoin aina välillä suuntaa. Oikeaan kierrokseen menin enemmän, kun helposti tulee ratsastettua enemmän vasempaan.

Otin myös vasenta laukkaa neljä nostoa, jotka kaikki olivat oikein hyviä. Dixie oli silloin laukassa ihme kyllä enemmän laiska kuin reipas, joten sitä sai oikein patistaa eteen. Harvinaista! Oikeaa en ottanut kun se on ollut vähän vaikeampi, odotan että pääsen tunnilla tätä enemmän treenaamaan.

Mulla soi koko ratsastuksen ajan Cheekin äärirajoille kappale päässä, siitä otsikkokin sitten muotoutui. :D




Maanantaina Dixie oli pitkällä maastoreissulla äidin kanssa, joka meni tosi hyvin.  Tänään mun piti mennä tunnille, mutta oli niin kamala ilma, että vaihdettiin tunti huomiseen torstai aamuun. Silloin onkin luvattu kesän pahin myrsky, katsotaan miten käy. :D

Jos jotkut muistaa, tilasin Hööksistä n. kuukausi sitten ja paketti tuli tänään postissa. Tulikin vaan vähän eri tavaroita mitä ajattelin.. Mutta siis tärkein, eli Dixielle riimu, jossa lukee Hooligan saapui ja onkin hyvä ponille, vähän kevyempi näin kesällä, mutta kuitenkin pienet pehmusteet turvalla ja niskassa. Tilauksen mukana tuli myös maastokuvioiset ratsastussukat ja kahdet näppylähanskat syksyyn/kevääseen kylmempiin säihin. Muutenhan en hanskoja käytä kun on kuitenkin pehmeä nahkaiset länkkäohjat. Lisäksi sieltä tuli naruriimu, joka maksoi n. 5e. Täytyy koittaa, jos se olisi ihan toimiva, nyt näytti kyllä aika halppikselta. Jota tietty se hintansa puolesta olikin. :D

Ihana Hooligan (=huligaani) riimu. On oranssi, vaikka kuvassa näyttääkin keltaiselta.

 
 Meille siis kuuluu ihan hyvää. Lukijoita on muuten tullut lisää, mutta kommenttikenttä on hiipunut. Jaksaako joku vielä lukea meidän kuulumisia? :)

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Tiistain ratsastus yhdellä kädellä

Kerrankin tällainen tilanne, että on postattavaa vaikka kuinka paljon. Tämä onkin jo tämän päivän toinen postaus ja yksi vähän erilaisempi olisi valmiina julkaistavaksi, mutta sen jätän viikonloppuun.

Tiistaina ratsastin koko ajan yhdellä kädellä ja yritin pitää käden huovan päällä. Yhdellä kädellä ratsastus on loistava harjoitus minulle juuri siksi, että tulee ratsastettua vaan ja ainoastaan jalalla ja se yksi käsi lepää rauhassa. Korjauksiin vaihdoin nopeasti yhdestä kädestä kahteen, mutta palautin yhden käden otteen liikkeelle lähdettäessä.

Dixie varmistaa onko ratsastajalla kaikki kunnossa :D

Kaula pysyi aika hyvällä linjalla, tässä ehkä inan liian pitkä mutta muuten hyvä. :) Ja oma istunta ihan ok, vielä kun hartiat taakse.


Yhdellä kädellä meno on aina välillä kivaa ja jos joskus saavumme siihen pisteeseen, että saadaan kanget, harjoittelu on tietty hyödyllistä. Sitäkin tehtävää voisi taas joskus tehdä että sitoa ohjat nuppiin ja kääntää vain jaloilla. Nyt ollaan käännelty niin paljon jalalla ja vähemmän kaulaohjalla, ettei tuo taittaisi mitään suurempia ongelmiakaan tuottaa.

Vähän unettais

 
Olin tosi tyytyväinen tiistain ratsastukseen, käynti oli todella hiljaista, käännökset teräviä ja Dixie erittäin miellyttämishaluinen. Pientä huomiota kiinnitin siihen, että pysähdyskuvissa joissakin jalkani on Dixien lavan kohdalla, missä sen ei kuuluisi olla. Satula on sopivassa kohdassa, joten pitää taas alkaa venytellä lonkkia ja laittaa jalkoja taaemmaksi. Huomenna alku- ja loppukäynneissä tätä on aina hyvä tehdä.
 
Tänään olin tunnilla ja tehtiin ykkös-kakkospivotista sidepassiin ja sidepassissa vielä kolmosia ja nelosia ja sitten raviin. Yleensä Dixie liikkuu reippaasti sidepassissakin, mutta nyt se oli jotenkin tosi laiska ja hidas niissä alkuun. Parani kuitenkin ja selvästi sidepassien taso nousi tunnista paremmaksi. Ravikin oli hyvää, vielä kun saisi sään ylimmäksi. Vaikeaa, vaikeaa. Hetkittäin onnistuu, mutta kun sen pitäisi kulkea koko ajan niin.
 
Tiistaina poni pääsí suihkun jälkeen takaisin laitumelle ja alkoi piehtaroimaan. Pitkällä putkella yritin sitten kuvata, vähän epätarkkoja ja kaikkiin ei poni mahtunut kokonaan. :D
 

 
 

Ei kovin edustavaa, mutta huulet tötteröllä :D


Espanjalainen käynti? :D

Sin läks. Niin kovaa, etten ehtinyt reagoimaan ja piti laittaa kuva mustavalkoseksi, vaikkei se laatua silti kauheasti pelastanut.


Mun upeus <3


Mitäs piditte tavallisesta kuulumispostauksesta? Ja muistakaas lukea tältä päivältä alempi postaus, missä kerron mitä Dixie tekee eri tilanteissa. :)

Mitä hevoseni tekee, kun..?



Tiialla oli blogissaan mielestäni tähän asti menneistä blogihaasteistaan kaikkein mielenkiintoisin ja hauskin haaste. Idea on kertoa, miten hevoset reagoivat ja tekevät eri tilanteissa. Tiian blogista otin kysymykset ja vastasin niihin niin, miten Dixie niissä käyttäytyisi. Faktat julki siis. :D

Mitä hevoseni tekee, kun..



..Nousen sen selkään? Nousen Dixien selkään melkein aina tynnyrin päältä hevosen selkää ja satulaa säästääkseni. Dixie tietää että sen vieressä ollaan paikoillaan ja yleensä Dixie odottaakin kiltisti että ratsastaja on selässä ja antaa luvan liikkua.

..Kävelen pitkin ohjin alkukäyntejä? Eipä mitään, venyttää kaulaa ja nykyään kävelee aika reippaasti. Yleensä myös haukottelee vähintään kerran alkukäyntien aikana. :D

..Se ei jaksaisi lähteä töihin? Joskus ei anna laitumelta heti kiinni, vaan laittaa ratsastajat juoksemaan. Loppujen lopuksi näitäkin on nykyään aika harvoin, laidunkauden alussa tapahtui vähän useammin. Nyt lähinnä haluaa tulla sisälle jos ötököitä on paljon.

..Pyydän sitä vaihtamaan laukkaa? En tiedä, en ole koskaan tahallisesti vielä laukkaa vaihdellut. Kerran se vaihtoi sen itse, kun käänsin sen vahingossa ympyrältä toiseen suuntaan ja se teki ihan oikein vaihtaessaan laukkaa, vaikka ratsastajahan mokasi. Osaa se varmasti vaihdot ja toivottavasti joskus niitä päästään treenaamaan, :)

..Se pelkää jotain estettä? No esteitähän me ei olla hypitty, mutta mitään korotettuja puomeja tms, se ei ole koskaan pelännyt. Ja yleensähän annan sen venyttää kaulaa ja katsoa, jos joku puomi tuntuu jännältä.

..Maastossa pitäisi mennä ojan yli? Meidän maastoissa ei ole ollut mitään ojia, mutta en uskoisi että oja tuottaisi mitään ongelmaa tuolle. :)

..Tipahdan? En ole koskaan tippunut vielä Dixieltä (kop kop) niin vaikea sanoa. Mutta voisin uskoa että pysähtyisi ja katsoisi hölmistyneenä. :D

..Maastossa tulee joku traktori/iso auto vastaan? Niitä menee metsätien aika lähellä isolla tiellä koko ajan, eikä Dixie enää sano niistä mitään kun on jo niin siedättynyt. Joskus joku pienempi, esim. mopo voi saada ponin vähän katselemaan, mutta yleensä ei mitään muuta.

..Käytän raippaa? En käytä. Eikä Dixiellä varmaan ole koskaan käytettykään, niin en usko että reagoisi kauhean hyvin.

..Puhdistan kaviot? Etuset se on aina antanut erittäin hyvin. Takajalkoja sillä ei Belgiassa ole nostettu, kun sillä on ollut kengät vain edessä, joten se on meillä joutunut oppimaan senkin. Ne saa jo ihan nätisti, vaikka Dixie on vieläkin niissä vähäsen kärsimättömämpi kuin etujalkojen kanssa.

..Pesen sitä? Aina kesällä ratsastuksen jälkeen letkun kanssa huuhdellaan se ulkona, eli tuttua juttua. Välillä voi koittaa väistellä, mutta ei ole mitenkään vaikea pestävä, yleensä pysyy paikoillaan. Varsinkin kun tietää yleensä pesun jälkeen saavansa heti porkkanan taskusta. ;)

..Laitan sille suitset? Dixie on oppinut siihen, että kun laittaa käden sen niskan kohdalle, se laskee päänsä alas. Suitset on sille helppo laittaa ja se yleensä nappaa kuolaimet itse.

..Kiristän satulavyötä? Luimii, mutta nykyään antaa tehdä jo hyvin. Olen tosi tarkka vyön kanssa, teen sen rauhallisesti, katson ettei karvat jää väliin ja olen muutenkin tarkkana. Riippuu vähän päivästä, milloin Dixie ei välitä kiristämisestä mitään ja milloin se vetää hernepalot nenään.

..Suihkutan hyttysmyrkkyä? Pysyy paikoillaan, ei juurikaan välitä.



..Haen sen sisälle tarhasta tai laitumelta? Tarhasta tulee melkein aina vastaan, tai jos ei tule, niin se tulee kävelemällä sen luo. En muista yhtään kertaa, että tarhassa se olisi lähtenyt karkuun. Laitumelta yleensä iltaisin tulee aina, aamuratsastuksilla sen kiinni ottaminen voi olla työläämpää. Aina se ollaan kuitenkin kiinni saatu, ettei se mikään mahdoton ole.

..Se on yksin tallissa/tarhassa ja muita hevosia ei ole näkyvissä? Tällaista tilannetta ei ole, Dixie ei tarhaa yksin ja tallissa on aina joku hevonen. Ollaan kuitenkin ratsastettu ilman hevosseuraa kentällä ja viereisissä tarhoissa ei ole ollut muita hevosia ja se on Dixielle ihan ok. Pari kertaa saattaa hirnua, mutta ei muuta.

..Se karkaa? Tällaista tilannetta ei ole tapahtunut, joten en osaa yhtään sanoa. Toivoisin ainakin, että juoksisi suoraan talliin eikä esimerkiksi lähtisi poispäin.

..Se näkee uuden hevosen? Dixien karsinanaapurit on vaihtunut välillä ja ensin se voi leikkiä neitiä, mutta hetken päästä on jo ihan sopeutunut ja tyytyväinen hevonen.

..Se maistaa jotain pahanmakuista? Maastossa se sylkee kasvit josta ei tykkää ja jos se ei tykkää jostain leivästä, sylkee nekin. :D


..Se lastataan? Kävelee kiltisti koppiin, vaikka yksin. Meillä se oli sekunnissa sisällä kopissa kun vietiin se klinikalle ja se tuli sekunnissa sisään koppiin kun lähdettiin klinikalta takaisin tallille päin. Se on myös kiltti matkustaja, eikä hikoile tai stressaa. :)

..Mitä hevoseni tekee juuri nyt? Nauttii olostaan laitumella ja odottaa minua, joka menen sen kanssa tänään kuuden tunnille aivan innoissaan. ;)

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Lauantain ratsastus

 
 Lauantaina oltiin taas ajoissa liikkeellä ja vähän kahdeksan jälkeen istuinkin jo Dixien selässä. Aamuissa on se hyvä puoli, että ötökät eivät ole vielä heränneet ja päivä jää vapaaksi ystävän kanssa auringon ottoon ja uintiin. ;)

Ratsastuksesta jäi hyvät fiilikset, mutta silti on korjattavia asioita ihan reippaasti. Ravikahdeksikolla esimerkiksi saan Dixien kantamaan itsensä oikein, mutta suoralla linjalla se häviää ja ponin pää nousee liian ylös. Onneksi menen heti huomenna tunnille ja perjantainakin on tunti, niin saadaan koko ajan apua ongelmiimme.

Pivottien, kahdeksikkojen ja lukemattomien peruutuskorjauksien jälkeen ravikin alkoi olla ihan hyvää. Koska Dixie alkoi tuntua paremmalta, ajattelin kokeilla vasenta laukkaa. Ravasin hetken isoa ympyrää ja kun hevonen oli kuulolla, nostin laukan. Ja mitäs sieltä tulikaan? Heti pyynnöstä nosto ja heti tuli hidasta laukkaa. Silloin olin kyllä erittäin tyytyväinen, mikä ero meidän laukkaan nyt verrattuna viime vuoteen. Hieno Dixie! Saan olla tyytyväinen myös itsestäni, kun on oppi on mennyt perille, että jos tarvitsen apua ohjista, käytän mieluummin ulko-ohjaa kuin sisäohjaa. Mutta eipä tarvinnut juuri sitäkään käyttää!

Alkuraveja, Dixie oli vielä vetelä, kääntyi huonosti.


Pikku hiljaa meno alkoi onneksi parantua.

Juurikin ravikahdeksikojen avulla, mitä tässäkin kuvassa olen tekemässä.


 



Oikea kierros onkin haastavampi, kun ponilla on selkeä puoliero, joten sitä treenaamme vielä vaan tunneilla opettajan silmän alla. Mutta kun vasen alkaa olla jo näin hyvä, emmeköhän me oikeankin saa kuntoon. :)

Tänään poni saikin vapaan, minä ja äiti emme. :D Olipa kiva huomata ensin, ettei Dixiellä ollut riimua laitumella päässään. Ja sitten tajuta, että joutuisimme etsimään isolta laitumelta vihreää riimua kaiken vihreän kasvillisuuden seasta. Kantapään kautta opittua; vihreä ei ole paras värivalinta kesäriimuksi.. :D Kyllähän tuo lopulta löytyi ja hevoset saivat ihmettelemistä kahdesta ihmisestä, ketkä kulkivat laidunta ympäri ristiin rastiin. Huomenna täytyy muistaa tuoda ponille tallille joku toinen riimu, sillä vihreä taitaa olla niin löystynyt ettei pysy päässä enää.

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Metsäkävelyä ja Hööksin tilaus

Dixie sai tänään ansaitun kevyemmän päivänsä. Olemme ratsastaneet sillä nyt putkeen aika monta päivää ja tänään 30 asteen helteessä oli parempi vaihtoehto valita metsälenkki kuin kentällä puurtaminen.

Dixie tuli meille laitumelta kiltisti portille vastaan. Se tulee niin aika monesti nyt, kun haluaa kiusaavista paarmoista. Siksipä me ennen metsälenkkiä levitimme poniin runsaasti tervarasvaa ja suihkutimme Effol hyönteismyrkkyä. Huomatuksi on tullut, että terva auttaa jonkin verran enemmän kuin Effol, mikä ei tunnu auttavan yhtään. Mitä ötökkämyrkkyjä te käytätte hevosillanne?

Päivän huoltoaineet: Terva, Helosan, Effol ja omistajille nesteytystä

"Tästäkö mun pitäis juoda? Sari on kahahtanut lopullisesti, eikö niin kisu?"


"Ahaa, tämä onkin minun drinkkini."

"Minä sitten tykkään kisuista! Pörröisiä ja niin pehmeitä. Mutta tätä yksilöä ei näköjään kiinnosta.." :(

"Onneksi voin halia tämän toisen kisulin kanssa!"
Älkää säikähtäkö Dixien ulkomuotoa, siinä tosiaan on melko reippaalla kädellä laitettu tervaa. Kun huoltotoimet saatiin tehtyä ja Dixie sai hyvästeltyä kissakaverit, lähdettiin matkaan. Täytyy kyllä hehkuttaa ponin lempeyttä. Se tykkää niin älyttömästi kissoista, varsinkin tuo valkoinen on ennenkin kiipeillyt ponin karsinan kaltereilla ja yhdessä ovat halitelleet.

Alkumatkasta ja eväät suussa, ettei vaan nälkiinny pieni poni.

Ravilla paarmoja karkuun.

Nopeasti napsaistu rakennekuva tervaisesta ponimuksesta, joka on laidunkaudesta huolimatta kohtuu kivassa kunnossa!
 
Tällaisissa metsissä on kiva mennä :)

 
Lenkin jälkeen Dixie pääsi laitumelle takaisin ja tässä lopputulos :D
 
Sitten otsikon toiseen osaan, eli Hööksin tilaukseen. Tein elämäni ensimmäisen nettitilauksen, sillä halusin ihan ehdottomasti Dixielle kesäriimun. Olin aamupäivällä agrimarketissa ja täytyy sanoa, että pettymys oli aika suuri niihin valikoimiin. Missä iloiset kesävärit? Tai jos oli edes vähän kivannäköistä, riimu näytti siltä, että se kestäisi korkeintaan päivän ehjänä. Tältä agrireissulta tuli mukaan siis vain kahdet ratsastussukat, yhteensä maksoivat 6e. Jotain hyvääkin siis, jos olisin ennen kassalle menoa tiennyt noin halvoista sukista, olisin niitä enemmänkin mukaan kahminut.
 
Anyway, hööksistä tilasin siis oranssin kesäriimun, jossa lukee Hooligan (=hulikaani.) Värivaihtoehtoja oli pinkki ja limenvihreä ja niissä kummassakin oli eri tekstit. Dixielle, nöyrälle ja erittäin kiltille hevoselle huligaani nimitys voi tietty olla vähän kyseenalainen, mutta osaa ponikin pelleillä esimerkiksi yrittämällä mennä hakijaa laitumella pakoon. Silloin tämä riimu tosiaankin voi tulla tarpeeseen ;D
 
Uusi yllätys, kun meinasin jo mennä Hööksin nettikaupassa "ostoskoriin" ja ostamaan riimua. Ne eivät toimita alle 22e tilauksia. No, loistava tekosyy siis ostaa jotain muutakin! ;) Mukaan päätin tilata köysiriimun ohjineen. Olen jo pitkään halunnut koittaa mennä Dixiellä ihan vaikka riimulla ja riimunnaruilla ja koittaa, miten se toimii ilman kuolaimia. Pitäisi tietenkin toimia, koska eihän lännenratsastuksessa ohjata ohjilla (paitsi kaulaohjakäännöksissä.) Tämä oli siis loistava valinta meille, saadaan välillä kokeilla jotain erilaista. :) Tätä siis tulevaisuudessa käytetään silloin tällöin, kuolaimista ei olla luopumassa! Mutta kaikkea uutta voi oppia vain kokeilemalla uusia juttuja :)
 
 
Kuva otettu: http://www.hooks.fi/product.aspx?productid=410541&deptid=94&sortType=sortPopularitet&sortOrder=DESC

Kuva otettu: http://www.hooks.fi/product.aspx?productid=410408&deptid=114&sortType=sortArtnr&sortOrder=DESC
 
Köysiriimussa on irrotettavat ohjat, joten tämän saa näppärästi "tavalliseksi" naruriimuksi, joten sen kanssa voi sitten myös maastakäsitellä. Elokuun alussa luultavasti nämä tulevat, eli hetken joudun odottamaan.
 
Huomenna menen jo aamulla ratsastamaan Dixien, kuvaajaa ei tule mukaan, mutta katson jos jotain kännykkäkuvia saan napattua. :)

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Kännykkäkuvia ja kuulumisia

Kuvassa mun satula ja vanha mun käyttämä Reismanin huopa, joka laitettiin äitin satulaan.

Mä sain siis omaan satulaani uuden Reinsmanin huovan, joka sopiikin satulan väreihin ehkä paremminkin kuin vanha. Länkkähuovat on siitä tyhmiä, ettei ne heti muovaudu, vaan niitä joutuu käyttämään vähän aikaa, ennen kuin ne istuu satulan alle hyvin.


Joku joskus taisikin ihmetellä, miksi meillä on kaksi satulaa. Vanha satula, mitä äiti nyt käyttää piti ensin myydä, mutta sitten äiti tykästyikin siihen, joten se jäi hänen käyttöönsä. Minä taas tykkään tästä uudesta, joten käytämme siis eri satuloita Dixiellä. Kätevää kun ei esimerkiksi tarvitse jalustimien pituuksia vaihdella.


 
Dixielle kuuluu hyvää, viime viikolla sillä ratsastettiinkin melkein joka päivä (ja tiistaina kaksi kertaa :D) Eilen olimme jo aikaisessa liikkeellä ja selkään nousin puoli yhdeksältä. Paarmoja oli tällöin onneksi vähemmän, mutta pikku hiljaa niitä alkoi tulla enemmän. Dixie oli oikein kiva, ihmeen reipas. Teimme yhtä Horsemanship rataa, paaljon suoria linjoja ja paljon käyttäen myös uraa hyödyksi. Vähän pivotteja ja sidepassiakin tuli joukkoon. Ainut hankalin juttu oli ravista käyntiin siirtyminen, minkä poni nykyään tekee tosi hyvin. Lopuksi päättelin, että johtui ehkä paarmoista, ettei se sitten halunnutkaan siirtyä käyntiin? Tiedä sitten. Joka tapauksessa ratsastus meni tosi hyvin, tuo pompula saa aina niin hyvän mielen. :)
 
 
Äitin ottama kuva kännykällään eiliseltä :)
 

Eipä varmaan mitään muuta ihmeellistä ole tapahtunut. Huomenna otan järkkärin mukaan niin tulee ajankohtaisia kuvia ratsastuksesta ja ehkä jopa videokin. :)
Pakko imeskellä vielä kaurakipon kulmatkin puhtaaksi :D

Laitumelle mars omat eväät suupielissä ;)