Sari ja Dixie: Viikonlopun ratsastelut

Lauantaina olin parhaan kaverini Emman kanssa tallilla. Kentällä ei aluksi ollutkaan ketään muuta, joten koko iso tila oli käytössämme ja oli ihanan lämmin. Aurinko paistoi koko ratsastuksen ajan, vaikkakin tuuli todella paljon. Mutta sehän ei meitä haitannut!

Kuvat ja videot on otettu kännykänkameralla, joten laatupahoittelut.

Tää kuvastaakin meitä tosi hyvin. :D Dixie: "Mamma hei, etsä voi pakottaa mua TAAS tekemään töitä.. Mä en jaksa enää." Sari: "Hih hih, ihanaa päästä treenaamaan uusilla ratsastuspöksyillä ja ponikin on varmaan ihan innoissaan!"

Se tärkein juttu: ratsastuksen on oltava hauskaa ;D

Emma käski poseerata, mutta emme kumpikaan onnistu siinä.

Torstain tunnin suurin tehtävä oli mulla saada Dixieä liikkumaan pyöreästi. Pivotteja tai muutakaan jaloille raskaampaa en voinut tehdä, koska poni oli ontunut alkuviikosta ja tämä viikko oli ratsastettava kevyemmin. Siispä suoralla uralla ponin saaminen pyöreäksi oli lauantainkin suurin treeninaihe samalla kun yritin pitää istunnan kuosissa. Tässä on istunta kyllä ihan hyvä, mutta pyöreydestä ei ole puhettakaan. Näitäkin pätkiä kuitenkin tuli. :)

Emmakin pääsi testaamaan Dixieä ratsastukseni jälkeen. :)

Lauantai oli siis todella kiva päivä ratsastaa ja kiitoksia Emmalle vaan seurasta. Poni oli rento ja mukavan reipas, mutta en sitä täydellisen pyöreänä vielä koko ajan saanut liikkumaan. Se jäi hieman harmittamaan. Huomasin myös sen, miten helposti jalkani saattavat esimerkiksi käännöksissä koukistua. Siinäkin täytyy olla nyt taas tarkkana. Positiivista oli, että ryhtini oli hyvä ja Dixie kääntyi ihan sikahyvin eikä punkenut oikein mihinkään. Aluksi kääntelin hetken kaulaohjalla ja sehän kääntyi heti ohjan kosketuksesta ihan reippaalla harppauksella. Kaulaohjasta siirryin pian pohkeella kääntämiseen ja sekin sujui hienosti.

Uudet ratsastushousut tuli muuten sitten testattua ja todettua hyviksi! Pitäviä paikkoja niissä ei juurikaan ole, mutta eipä sellaisia länkkäsatulaan niin paljon vaaditakaan kuin enkkusatulaan.

Tänään olin yksin tallilla ja ratsastin ponia noin tunnin. Edelleen piti ottaa kevyesti, enkä siis tehnyt pivotteja, kahdeksikkoja tms. Alkukäyntien jälkeen tein koko rataa leikkaa tehtävää, jossa aina koko rata leikkaan jälkeen vaihdoin suunnan. Tehokas tehtävä mennä suoria uria, joilla yritin ratsastaa Dixieä pyöreäksi ja pitää istunnan kunnossa. Kun käynnissä meni hyvin, tein tätä myös ravissa. Aluksi Dixie oli laiska, mutta se reipastui kuitenkin siitä pikku hiljaa. Menin mahdollisimman pitkällä ohjalla ja käänsin eniten jalalla. Tuntui sujuvan vieläkin paremmin kuin eilen, varsinkin pyöreys oli ihan toista luokkaa.