Kuvapläjäys

Kuulumisia on nyt tullut vähemmän, kun meillä on ollut kaviopaise riesana. Viime viikon torstaista tämän viikon tiistaihin Dixiellä oli kaviossaan "kansi" jonne alle aina aamuisin laitettiin betadinepumpulit. Paljon tehokkaampi ja aikaa säästävämpi tapa kuin tuo ilmastointiteipistä taiteiltu tossu, jota ennen teimme.

Tosiaan nyt tiistaina Dix sai sen pois ja viime torstaista alkaen ollaan rennosti kävelty pehmeällä alustalla (eli kentällä). Dixie on saanut hengailla vaan auringossa ja välillä köpötellä maastakäsin. Aina karsinan siivouksen ajaksi ollaan otettu poni ulos syömään heiniä, että se pääsisi mahdollisimman paljon karsinasta pois. Tämän päivän se viettää vielä karsinassa ja huomenna kokeillaan päästää se tarhaan. Toivotaan, että kaikki sujuisi hyvin. Mikäli sujuu niin tämä viikko vielä tarhailun lisäksi kävelytystä ja ensiviikolla voitaisiin jo pohtia ratsastuksen aloitusta. Sitä odottaen, koska nyt on mennyt kolme viikkoa ratsastamatta ja vieroitusoireet alkavat olla jo melko suurta luokkaa. Ilma oli tässä viikko sitten aivan loistava ratsastaa, joten harmittamaan jäi. Mutta minkäs näille mahtaa.

Kuvia on kännykällä tullut napsittua aika paljon, joten tässä teille vähän materiaalia :)

Tätä nauroin niin kauan :D

Ostin ponille uuden harjapakin, jonka mukana tuli harjatkin. Pinkkiä tietenkin ;)

A-luokan auringonpalvoja

Hengailua ulkona, heinien syöntiä ja harjausta samalla.

 

Ei pysy silmät auki

Rentsusti vaan..

 

 

Klara vappen vaan kaikille :)

Voihan kaviopaise

Tiistai aamuna Dixie alkoi ontumaan ja torstaina kengittäjän kaviota tutkiessa paljastuikin juuri se, mitä olimme jo arvailleet: kaviopaise. Kyseessä siis Dixien oikea takajalka. Nyt pidetään maanantaihin asti petadinehaudetta jalassa ja iltaisin neulan kautta kaulaan antibiootteja. Juuri eilen sain opetuksen tuosta neulalla laitosta ja hyvinhän se tänäänkin onnistui. En muuta hyvää keksi tästä kaviopaiseesta, kun että oppiipahan kokoajan uutta hevosen lääkitsemistä ja hoitamisesta. Alkuvuonna opin tekemään painesiteen, jonka tehtävä on pitää turvotusta poissa ja nyt osaan tehdä kaviopaiseiselle tuon "tossun" ja nyt myös lääkintä piikillä sujuu. :D Oppia tulee siis paljon, mutta jos vaikka tämän jälkeen Dixie suostuisi olemaan koko loppu vuoden terveenä? ;)

Eilen otetussa kuvassa Dixie vielä lepuutti takajalkaansa tosi paljon, mutta tänään astui sillä jo oikein hyvin. :)

Tänään Dixie astui kipeälläkin jalalla tosi hyvin, eli ainakin paremmalta näyttää! Ikävää tällaiset ratsastustauot, mutta hoidetaan nyt kunnolla ja kärsivällisesti tuo jalka terveeksi, ennen kuin edes pohditaan selkään menoa.

Potilaan selfie.

Nyt kun ratsastuspostauksia ei ole tulossa hetkeen, saa ehdotella jotain postausideoita. Eli kommenttia vaan :)

Viikonlopun ratsastelut

 

Lauantaina olin parhaan kaverini Emman kanssa tallilla. Kentällä ei aluksi ollutkaan ketään muuta,  joten koko iso tila oli käytössämme ja oli ihanan lämmin. Aurinko paistoi koko ratsastuksen ajan, vaikkakin tuuli todella paljon. Mutta sehän ei meitä haitannut!

Kuvat ja videot on otettu kännykänkameralla, joten laatupahoittelut.

 

Tää  kuvastaakin meitä tosi hyvin. :D Dixie: "Mamma hei, etsä voi pakottaa mua TAAS tekemään töitä.. Mä en jaksa enää." Sari: "Hih hih, ihanaa päästä treenaamaan uusilla ratsastuspöksyillä ja ponikin on varmaan ihan innoissaan!"

Se tärkein juttu: ratsastuksen on oltava hauskaa ;D

 

Emma käski poseerata, mutta emme kumpikaan onnistu siinä.

Torstain tunnin suurin tehtävä oli mulla saada Dixieä liikkumaan pyöreästi. Pivotteja tai muutakaan jaloille raskaampaa en voinut tehdä, koska poni oli ontunut alkuviikosta ja tämä viikko oli ratsastettava kevyemmin. Siispä suoralla uralla ponin saaminen pyöreäksi oli lauantainkin suurin treeninaihe samalla kun yritin pitää istunnan kuosissa. Tässä on istunta kyllä ihan hyvä, mutta pyöreydestä ei ole puhettakaan. Näitäkin pätkiä kuitenkin tuli. :)

Emmakin pääsi testaamaan Dixieä ratsastukseni jälkeen. :)

 

 



 

Lauantai oli siis todella kiva päivä ratsastaa ja kiitoksia Emmalle vaan seurasta. Poni oli rento ja mukavan reipas, mutta en sitä täydellisen pyöreänä vielä koko ajan saanut liikkumaan. Se jäi hieman harmittamaan. Huomasin myös sen, miten helposti jalkani saattavat esimerkiksi käännöksissä koukistua. Siinäkin täytyy olla nyt taas tarkkana. Positiivista oli, että ryhtini oli hyvä ja Dixie kääntyi ihan sikahyvin eikä punkenut oikein mihinkään. Aluksi kääntelin hetken kaulaohjalla ja sehän kääntyi heti ohjan kosketuksesta ihan reippaalla harppauksella. Kaulaohjasta siirryin pian pohkeella kääntämiseen ja sekin sujui hienosti.

Uudet ratsastushousut tuli muuten sitten testattua ja todettua hyviksi! Pitäviä paikkoja niissä ei juurikaan ole, mutta eipä sellaisia länkkäsatulaan niin paljon vaaditakaan kuin enkkusatulaan.

Tänään olin yksin tallilla ja ratsastin ponia noin tunnin. Edelleen piti ottaa kevyesti, enkä siis tehnyt pivotteja, kahdeksikkoja tms. Alkukäyntien jälkeen tein koko rataa leikkaa tehtävää, jossa aina koko rata leikkaan jälkeen vaihdoin suunnan. Tehokas tehtävä mennä suoria uria, joilla yritin ratsastaa Dixieä pyöreäksi ja pitää istunnan kunnossa. Kun käynnissä meni hyvin, tein tätä myös ravissa. Aluksi Dixie oli laiska, mutta se reipastui kuitenkin siitä pikku hiljaa. Menin mahdollisimman pitkällä ohjalla ja käänsin eniten jalalla. Tuntui sujuvan vieläkin paremmin kuin eilen, varsinkin pyöreys oli ihan toista luokkaa.

Valmiina töihin!

koppoti kop.

 

Ratsastuksen jälkeiset tyytyväiset tunnelmat :D Huomatkaa Dixien nyrpeä ilme: "mä mamma häpeen sua niin että halkeen!!



Huomenna mennäänkin taas ponin kanssa tunnille ja tiistaina treenataan itsenäisesti ja keskiviikkona tunnille! Tehokas viikko siis tulossa. :)

Hevosmessuista selvitty!

Heppamessut siis takana päin, täällä kirjoittelee väsynyt, mutta koko päivästä todellakin nauttinut bloggaaja. Lähdin aamulla kolmen parhaan kaverini Emman, Liisan ja Ainon kanssa matkaan. Puoli kahdeksalta lähti linja-auto Harjavallasta ja messuilla olimme perillä joskus kymmenen aikoihin. Herätä jouduin varttia vaille kuusi.

Mentiin tietty heti ensin katsomoon, koska vuorossa oli Elmo Jankarin kenttäratsastusklinikka. Kyseinen klinikka oli juurikin se syy, miksi tulimme messuille tähän aikaan ja heräsimme ennen kukonlaulua. ;)

Huom. Tyhmä minä päätin ottaa messuille lyhyen putken, joten kuvien laatu ei päätä huimaa.

Klinikka oli todella hyödyllinen meille tavisratsastajillekin. Ensin kolme ratsukkoa hyppäsi tiettyjä esteitä ja lopuksi yhden radan. Yksi erityisen valaiseva huomautus Elmolta oli juurikin tämä: "Kun siirryt laukasta raviin, ajattele, että aloitat ravin. Älä ajattele että laskeudut raviin."

Klinikkaa jaksoi katsoa koko tunnin ja olisi se voinut vaikka pidempäänkin kestää! Klinikan jälkeen me kuitenkin rynnättiin heti shoppailu alueelle, hevosihmisten taivaaseen siis. ;) Tavaraa oli joka paikassa niin paljon (ja ihmisiä sitäkin enemmän) että olimme varmaan kaikki hetken aikaa ihan sekaisin. Kukaan meistä ei tullut tyhjin käsin kotiin. Shoppailimme aina kivojen esitysten välissä, joten jokainen koju tuli kierrettyä oikeastaan jokaista neliösenttiä myöden. Laitan kuitenkin vasta loppuun ostosesittelyt ja nyt jatketaan päivän muista ohjelmanumeroista.

 

Katsoimme myös rotuesittelyjä, jotka olivat todella hauskoja. Hauskoin oli viimeinen esitys isosta Shirestä, jolla oli pieni ratsastaja. Joskus tämän jälkeen tuli 3-vuotiaiden suomenhevosten viiden parhaan finaali, jonka katsoimme myös. Voittaja oli Hurmaava Oiva.

 

Näiden jälkeen menimme myös katsomaan Arja Toivolan ratsastuspilatesta. Olisi ollut tosi hyödyllinen ja varmasti kiva, mutta koska tämä oli pienemmällä kentällä tapahtuva näytös, ihmiset olivat vallanneet kentän laidat ja eihän me tapit (ei koske Ainoa;) ) nähneet mitään. Ei myös kauhean hyvin kuulunut ääni. Tätä silti yritimme seurata jonkun ajan, kunnes kiertelimme taas kojuja ja sitten menimme katsomaan esteratsastusta.

 

Messuista jäi hyvä fiilis, meillä oli loistava porukka siellä ja koko ajan oli hauskaa. Erityisesti bussimatkat oli melko mielenkiintoisia :D Tykkäsin myös kojujen monipuolisuudesta, siellähän oli siis ihan kaikkia liikkeitä ääripäästä ääripäähän. Ja näitä oli kummassakin messuhallissa, että myös ulkona! Jos jotain miinusta pitää sanoa, se olisi ehdottomasti ruokapaikat, tai niiden puute.

 

Mun olikin tarkoitus etsiä itselleni kesäratsastushousut ja ne sieltä onneksi löysin. Halusin raikkaan väriset ja vaikka aluksi olinkin harhaluuloinen värivalinnasta, niitä kokeillessa mieli muuttui ihan täysin ja päätin, että ne lähtee matkaan. Kyseessä siis Kingslandin polvipaikkaiset ratsastushousut jotka ostin ratsukellarin kojusta.

 

Housut ovat melko ohutta kangasta, joten ne tuleekin ihan kesäkäyttöön, kun farkkuratsastushousut on silloin liian kuumat.

 

 

Anteeksi räjähtänyt ulkomuotoni näin alkuun. Toinen ostokseni on siis pipo, johon sai itse valita jonkun kuvion tai nimen kirjottavaksi. Tällainen oli pakko saada ja hämmästyin, kun hintakaan ei ollut lainkaan paha. :)

 

Ihme kyllä pystyin siis olemaan näinkin itsekurillinen, enkä sortunut mihinkään turhuuksiin, vaikkakin monta hienon hienoa riimua oli jo kädessä ja menossa kassalle asti.. Kuitenkin olen näihin ostoksiin todella tyytyväinen. Mitä mieltä te olette tuosta piposta ja housuista?

 

Olitko sinä hevosmessuilla? Mistä pidit, mistä et? :)





Heppamessut lähestyy - Can't wait!

Hevosmessut lähestyy kovaa vauhtia ja siispä tuleekin ajankohtaiseksi alkaa miettiä, mitä varusteita voisi tarvita. Tai no, en itseasiassa varmaan mitään ihan täysin välttämättömästi tarvisi, paitsi ehkä ratsastussukkia, jotka tuntuu kuluvan liian helposti. Mutta kuitenkin heppamessut kyseessä ja minut tuntien en sieltä tyhjin käsin lähde pois. Tässä siis vähän "haaveiluja" mitkä voisi olla kivoja, mutta täytyy siellä sitten katsoa. 





Ratsastushousut voisivat olla kivat, jos sieltä löytyisivät jotkut edulliset ja kivan väriset. Tällä hetkellä käytän perus Eurohunterin farkkuratsastushousuja, joista tykkään todella paljon, mutta kesäksi voisi harkita tavallisia ratsastushousuja. Tykkäisin juuri tuon sinisistä housuista kuin kuvassa ja sitten punaisetkin voisivat olla tosi kivat. Noita uusia Hööksin maastonvärisiä ollaan kavereiden kanssa joukolla ihailtu, mutta taitaa kuitenkin olla vähän turhan räikeät ainakin itselle. Mutta ehdottomasti haluan jotkut kivan väriset housut, tylsät ruskeat, mustat tms. ei tule kyseeseen.

 Lännenratsastajanahan voisi tietenkin ratsastaa myös farkuilla, mutta itse olen oikeastaan aina käyttänyt ratsastushousuja, paitsi kisoissa tai päivinä, kun en ratsastushousuja jaksa vetää jalkaan.


Dixielle pitää varmaan ostaa jotakin perus letityskumppareita, kun meillä on ne ihan lopussa. Muuta Dixielle en ole messuilta ajatellutkaan ostaa, kun ei se tällä hetkellä oikein mitään tarvitse. *kop kop* Vielä kun Sari muistaisi messuillakin, että Dixiellä on riimutilannekin hyvä, eikä se tarvitse uusia.




Ja lopuksi näitä elämän pelastajia - Tarralahkeisia ratsastushousuja ei vaan voi käyttää ilman ratsastus sukkia! Maastokuvioiset ratsastushousut eivät ole mun juttu, vaikka upeat ovatkin, mutta nuo sukat todellakin ovat. Myös víeressä olevat pinkit ovat todella kivat. Väriä siis näissäkin saa olla ;)

Kuvat otettu Hööksin ja Horzen nettisivuilta. Suurin osa tuotteista kuitenkin on Hööksin sivuilta napattu, kun sieltä yleensä löydän paljon kivempia tuotteita.

Ketä muita tulee hevosmessuille ja mitä hankintoja te aiotte tehdä? ;)