Onnistumisia ja satulavyön pettämisiä

Harmittavaa ettei ajankohtaisia kuvia ole, sillä nyt olisikin ollut paljon kuvattavaa! Laitoin tähän siis vanhempia kuvia, ettei ihan kuvaton postaus kuitenkaan. Aloitetaan viime viikon torstaista, jolloin olin aamutunnilla. Kääntelin ensin kaulaohjalla käynnissä ja kun kaulaohja sujui, sitten pohkeilla. Kaulaohja tarkoittaa sitä, että kun ohjalla koskettaa kevyesti esim. oikealla puolella kaulaa, hevonen kääntyy terävästi vasemmalle. Mikäli hevonen kääntyy laiskasti tai ei käänny, se korjataan. Tässä tehtävässä Dixie alkaa keskittyä, kuunnella ja mennä hiljempaa. Näin myös tälläkin kertaa, ihan hämmästyin, miten se välillä pyysi lupaa joka askeleelle. :)

Tätä kuvaa en tiedä olenko julkaissut aiemmin, mutta katsokaa kuinka kivat ratsastussukat. :D Itse ainakin tykkään tosi paljon. Toivottavasti niille ei käy niin kuin ratsastusukille yleensä meinaa käydä, pari käyttökertaa ja heti jossakin kohtaa reikä. :/

Kääntelyiden jälkeen otin pääty-ympyrän ja ensin yritin väistättää peppua sisään ja saada myös edestä Dixieä taipumaan sisään. Aloitin meille helpommasta kierroksesta, vasemmasta. Kun hevonen oli hyvin avuilla, nostin laukan. Ja se laukka päättyikin koomisesti. Olin alkutunnista jo peruutuksissa miettinyt, että onkohan tuo satula kunnolla. Uskoin kuitenkin olevani harhaluuloinen, joten en välittänyt tästä. Dixie nosti siistin laukan ja siinä laukatessa huomasin satulan alkavan valua reippaasti ympyrästä ulospäin ja minä sen mukana. :D Sain Dixien pysäytettyä seinään ja silloin olinkin jo niin kyljellä, etten kauaa siellä enää olisi roikkunut. Alas tullessani huomasin, että koko vyö oli irronnut toiselta puolelta (siis siltä, miltä ei vyötä kiristetä.) Täytyy siis jatkossa tarkastaa kummatkin puolet että vyö on hyvin. :D

Tällä viikolla olin maanantaina tunnilla ja laukkasin paljon sekä vasempaan, että oikeaan. Olikin todella hienoa saada oikeaan kaksi onnistunutta nostoa, hidasta ja melko mukavaakin istua olevaa laukkaa. Dixie ei kauheasti edes kuumunut, tai sain rauhoiteltua sen hyvin. Poni odotti kiltisti laukkapyyntöjä ja ei laukkojen jälkeen ravissakaan kiihdytellyt, joten meidän ympyrätyöskentely on tuottanut oikeasti tulosta. Tällöin olikin yli 30 astetta, joten poni suorastaan ui hiestä tunnin jälkeen (ja niin kyllä ratsastajakin.)

Tiistaina Dixie oli äidin kanssa maastoilemassa, keskiviikkona menin itsenäisesti ponin kanssa kentällä. Vasen laukka sujui erittäin hyvin ja oikeankin nosto ja ensimmäinen kierros oli hyviä, mutta sitten itse kallistuin ja poni ratkaisi tilanteen laukanvaihdolla ja samalla suunnanvaihdolla :D Nostin sitten vielä vasemman, jotta jäisi kummallekin hyvä mieli. Tämän jälkeen ravailin vielä vähän sulkutaivutus tyylisesti ympyrällä kumpaakin suuntaan.

Tänään olin tunnilla ja tehtiin pivottista sidepassiin ja sidepassista kolmos-nelospivottiin tehtävää. Meni ihan hyvin, kuulemma tein kaikki oikein, mutta vielä pitäisi saada Dixien kaulalinjaa alemmas. Taas otin laukkaa, ensin vasen ja se sujui hyvin ja sitten myös oikeaan. Oikeaan tuli ekaksi oikea laukka mikä olikin hyvää, toisella kerralla väärä ja kolmannella taas oikea. Se kierros on myös itseni huonompi, joten täytyy olla tarkkana istunnan kanssa. Jalassa oli pitkästä aikaa ihan buutsit, eikä nuo johdpurit, joten jalkakin pysyi paremmassa asennossa. Pitäisi vaan jaksaa aina laittaa ne, eikä olla näin laiska. :D

Mun ihanin karvanaama <3

Joka tapauksessa olen erittäin iloinen meidän laukkakehityksestä! Vielä viime vuonna oikea laukka oli niin kamalaa istua, että huh. Pivotit ja muutenkin paljon aktiivisempi ja tavoitteellisempi treeni on tehnyt meille niin hyvää. Loistava opetusmestari tuo poni, mutta ei kyllä anna mitään ilmaiseksi.

Piditkö tällaisesta normaalista treenipostauksesta?