Dixien kanssa Match Show:ssa!

Sunnuntai olikin meille rutiineista poikkeava päivä. Meidät haettiin yhdeksän aikoihin tallilta ja Dixie pääsi traileriin kaverini Liisan ihanan shetlanninponiruunan kanssa. Edellisenä päivänä olimme pesseet ja selvittäneet Dixien hännän, harja koki todellisen muodonmuutoksen, sukat pestiin ja sitä kiillotuksen määrää, mitä ponia onkaan lauantaina ja sunnuntaina harjattu. Korvistakin rehottavat karvat napsaistiin pois.

 

 

Ennen lähtöä käveltiin Dixien kanssa vähän kentällä ja oli pakko tuosta harjasta kuva, kun se näyttää niin tyylikkäältä. :D Alempi kuva onkin sitten trailerista, kummatkin ponit ahmivat minkä ehtivät. Traileriin Dixie meni tosi nätisti, mutta paikan päällä traikussa oli yltiömärkä hevonen. Sitä oli kopissa kai jännittänyt ja jännityssoijat pukanneet päälle. Hieman tärisevä hevonen sitten laskeutuessa onnistui saamaan pienen pintanaarmun jalkaansakin. Kyllä säikähdin, mutta onneksi ei ollut vakava.

Kopissa Dixie oli selvästi jännittänyt, mutta paikan päällä se oli kuin enkeli. Erilaisia hevosia meni ohi, hirnui ja juoksi siellä täällä ja poni ei ollut moksiskaan. Se käyttäytyi koko ajan niin fiksusti, että olimme ihan turhaan taas jännänneet, miten vieraassa paikassa sujuu. Traikun vieressä viimeistelimme ja laitettiin suitset päähän ja sitten matkattiin raviradalle päin.

Verryttelyssä, itse suorituksesta tietenkin yritin pitää hevosen vierellä. Mutta tästä näkee tuon laiskuuden, jättäytyy taakse nuokkumaan. :D

Ensin sai lämmitellä ihan hyvän aikaa, ennen kuin näyttelyt alkoi. Olin hevosista vuorossa toinen, joten onneksi ehdin ottaa mallia ekalta suorittajalta. Näissä Match showssa kaksi oli ensin samaa aikaa kehässä ja toinen odotti vuoroaan reunalla. Dixie oli todella rento ja ensin käveltiin pari pätkää tuomari ohi käynnissä, sitten ravissa. Kummatkin sujuivat tosi hyvin ja Dixien huokaistessa käynnissä tuomari alkoi nauramaan. Liian rentoko hevonen?

 

 

Saimme sinisen nauhan ja pääsimme siis jatkamaan kahden muun hevosen, falabellan ja suokin kanssa. Kävelimme oikeastaan vain ympyrää ja yritin saada Dixien pysymään vähän edes ryhdissä, kun sillä alkoi mielenkiinto täysin jo lopahtaa. Lopulta sijoituimme kolmosiksi ja saimme keltaisen ruusukkeen ja harjan. :D

Saatiin myös arvostelupaperi, jossa Dixieä kuvailtiin näin: "tomera, hyvä tammaleima, kuuliainen, tasaiset ja puhtaat askellajit." Ei mitään huonoa sanottavaa siis, mutta tavallaan olisin kyllä halunnut kuulla rakenteesta enemmän kommentteja.

Paluu matka tallille sujui hyvin, traikkuun meni hyvin ja laskeutuikin sieltä ehjänä ulos. Taas paluumatkalla oli pukannut jännityshiet, mutta talli pihassa oli taas kun mitään ei olisi tapahtunut. Jännä juttu että traikkuun kuitenkin menee mielellään, vaikka siellä sitten jännittääkin. Muilla kokemuksia tällaisesta?

Hyvä fiilis jäi mätsärireissusta. Tämän oli vähän vieraanpaikan harjoitusta ja samalla hyvä kisaharjoitus. Näimme, että Dixie käyttäytyy vieraalla paikalla kuin kotonaan ja trailerissakin ok. Mukava oli päivä, kiitoksia vaan kaikille sen mahdollistaneille. :)

Kuvat ovat kännykkäkuvia / pari ottanut kaverini. Odotan kuvaajan kuvia, että saan sitten vielä vähän parempi laatuisia kuvia tänne esille. Mutta kurkatkaapa sukupostiin My double star dixie (nimi on linkki) niin näette, millaisia kuvia ammattilainen on siitä saanut. Huikean kaunis D! <3