Dixien kanssa Match Show:ssa!

Sunnuntai olikin meille rutiineista poikkeava päivä. Meidät haettiin yhdeksän aikoihin tallilta ja Dixie pääsi traileriin kaverini Liisan ihanan shetlanninponiruunan kanssa. Edellisenä päivänä olimme pesseet ja selvittäneet Dixien hännän, harja koki todellisen muodonmuutoksen, sukat pestiin ja sitä kiillotuksen määrää, mitä ponia onkaan lauantaina ja sunnuntaina harjattu. Korvistakin rehottavat karvat napsaistiin pois.

 

 

Ennen lähtöä käveltiin Dixien kanssa vähän kentällä ja oli pakko tuosta harjasta kuva, kun se näyttää niin tyylikkäältä. :D Alempi kuva onkin sitten trailerista, kummatkin ponit ahmivat minkä ehtivät. Traileriin Dixie meni tosi nätisti, mutta paikan päällä traikussa oli yltiömärkä hevonen. Sitä oli kopissa kai jännittänyt ja jännityssoijat pukanneet päälle. Hieman tärisevä hevonen sitten laskeutuessa onnistui saamaan pienen pintanaarmun jalkaansakin. Kyllä säikähdin, mutta onneksi ei ollut vakava.

Kopissa Dixie oli selvästi jännittänyt, mutta paikan päällä se oli kuin enkeli. Erilaisia hevosia meni ohi, hirnui ja juoksi siellä täällä ja poni ei ollut moksiskaan. Se käyttäytyi koko ajan niin fiksusti, että olimme ihan turhaan taas jännänneet, miten vieraassa paikassa sujuu. Traikun vieressä viimeistelimme ja laitettiin suitset päähän ja sitten matkattiin raviradalle päin.

Verryttelyssä, itse suorituksesta tietenkin yritin pitää hevosen vierellä. Mutta tästä näkee tuon laiskuuden, jättäytyy taakse nuokkumaan. :D

Ensin sai lämmitellä ihan hyvän aikaa, ennen kuin näyttelyt alkoi. Olin hevosista vuorossa toinen, joten onneksi ehdin ottaa mallia ekalta suorittajalta. Näissä Match showssa kaksi oli ensin samaa aikaa kehässä ja toinen odotti vuoroaan reunalla. Dixie oli todella rento ja ensin käveltiin pari pätkää tuomari ohi käynnissä, sitten ravissa. Kummatkin sujuivat tosi hyvin ja Dixien huokaistessa käynnissä tuomari alkoi nauramaan. Liian rentoko hevonen?

 

 

Saimme sinisen nauhan ja pääsimme siis jatkamaan kahden muun hevosen, falabellan ja suokin kanssa. Kävelimme oikeastaan vain ympyrää ja yritin saada Dixien pysymään vähän edes ryhdissä, kun sillä alkoi mielenkiinto täysin jo lopahtaa. Lopulta sijoituimme kolmosiksi ja saimme keltaisen ruusukkeen ja harjan. :D

Saatiin myös arvostelupaperi, jossa Dixieä kuvailtiin näin: "tomera, hyvä tammaleima, kuuliainen, tasaiset ja puhtaat askellajit." Ei mitään huonoa sanottavaa siis, mutta tavallaan olisin kyllä halunnut kuulla rakenteesta enemmän kommentteja.

Paluu matka tallille sujui hyvin, traikkuun meni hyvin ja laskeutuikin sieltä ehjänä ulos. Taas paluumatkalla oli pukannut jännityshiet, mutta talli pihassa oli taas kun mitään ei olisi tapahtunut. Jännä juttu että traikkuun kuitenkin menee mielellään, vaikka siellä sitten jännittääkin. Muilla kokemuksia tällaisesta?

Hyvä fiilis jäi mätsärireissusta. Tämän oli vähän vieraanpaikan harjoitusta ja samalla hyvä kisaharjoitus. Näimme, että Dixie käyttäytyy vieraalla paikalla kuin kotonaan ja trailerissakin ok. Mukava oli päivä, kiitoksia vaan kaikille sen mahdollistaneille. :)

Kuvat ovat kännykkäkuvia / pari ottanut kaverini. Odotan kuvaajan kuvia, että saan sitten vielä vähän parempi laatuisia kuvia tänne esille. Mutta kurkatkaapa sukupostiin My double star dixie (nimi on linkki) niin näette, millaisia kuvia ammattilainen on siitä saanut. Huikean kaunis D! <3

11.9.2014 Ratsastus

Taas on vierähtänyt hetki kirjoittelusta, mutta täällä ollaan taas. Kirjoitan nyt torstain ratsastuksesta, kun siitä on kuviakin. Keskiviikkona tunnilla napsahti joku juttu ja sain ratsastettua Dixien ravissa pyöreäksi niin, että se pysyikin siellä. Vaan jaloilla. Torstaina se toimi vieläkin paremmin ja tänään myös äiti huomasi muutoksen, joten ehkä se sitten on totta. :D

 

Näistä kuvista huomaa että istuntani vaatisi taas pari tehotreeniä.. :D

Mun kaunotar <3

 

Näissä kuvissa huomaan kyllä jo muutoksen Dixien ravin suhteen. Mutta oma istuntani, voi ei.. Täytyy kiinnittää siihen taas huomiota. Jalat, suoraksi alas. Miten ne koukistuukin aina tuosta polven kohtaa ja nousee ylemmäs? Auttaisikohan tähän venyttely? Ilman jalustimia menoakin voisi taas välillä koittaa. Huomenna kiinnitän tähänkin asiaan sitten enemmän huomiota!



Viisas ystävä <3

'
Oon kyllä niin tyytyväinen, varsinkin tämän päivän treeniin. Me oikeasti edistytään, aina välillä.. ;) Laukassa tosin on nyt pientä takapakkia, mutta eiköhän me siinäkin vielä nousta.

Ensiviikon sunnuntaina koittaakin jännemmät jutut, Dixie nimittäin lähtee Match Show - hevosnäyttelyihin. :D Kerron siitä sitten tarkemmin, saas nähdä miten menee. Toisaalta tuo poni yllättää aina järkevyydellään, niin tuskin siitä mitään katastrofia tulee. ;)

Menneitä tapahtumia

"Joojoo kyllä mää seuraan jos pakko on.."

Yllä olevat kuvat on lauantailta. Kauheasti en muista mitä tein, mutta sen muistan, että hidas ja tosi pyöreä laukka saatiin nostettua. Se oli myös tosi tasaista ja tämän ponin tuntevat tietävät, että se on jo laukassa ihme. :D Hyvät fiilikset siis jäi, tätä edellisenä päivänä perjantaina olin tunnilla myöskin ja silloin myös meille haastavampi oikea laukka sujui mukavasti.

Torstaina mentiin ilman satulaa ja tuli heti tosi kesäinen olo. :D

Alkuviikolla oltiin maastossa syöttelemässä ja kävelemässä ja tässä meneillään rapsutustauko. Lienee selvää että D näyttää tykkäävän? :D

Tänään olin tunnilla ja se meni ihan ok, olin tosi jäykkä ja kipeä eilisen pesispelin jäljiltä, joten sekin varmaan vaikutti. Alkutunnin sidepassit ja pivotit sujui hyvin, niissä sain Dixien kunnolla myötäämäänkin. Suorissa linjoissa en millään meinannut saada ponin selkää ylös ja ensimmäinen laukannosto meni ristilaukaksi (tätäkään koskaan ennen ei ole tapahtunut) ja siitä sitten poni vähän hikkeentyi. Toinen laukka oli ihan ok, mutta tosi reipasta. Olisi kiva saada tunneilla näytettyä samaa hidasta laukkaa, mitä poni menee  yleensä itsenäisillä ratsastuskerroilla melkein jo heti nostosta. Mutta treeniä vaan..

 



Tästäkin pientä mainintaa, eli Cheekin Stadionkeikalla olin lauantaina kaverien kanssa ja olikin ehkä koko kesän kohokohta. Cheek tietysti itsekin, mutta rakastuin myös JVG:hen ja Tuomas Kauhanenkin pääsi uudelleen musiikkilistoille! Oli aivan loistava päivä, rankkasade ja melkoinen salamointi ei tätä päivää pilanneet!

Ahkeraa opiskeluu :D

 

Söpöläiset <3

Meille siis kuuluu ihan hyvää. Pian on tulossa vähän erilaistakin tapahtumaa, mutta siitä sitten joskus myöhemmin. ;)


Viikon Blogihaaste: Huonot tavat

Tiian blogissa oli niin kiinnostava blogihaaste, että päätin jättää eilisen ratsastus postauksen kirjoittamisen myöhemmäksi ja vastata haasteeseen. Ohjeet tähän haasteen tekoon kuuluvat näin:
OHJEET: Nyt paljastetaan meidän ihmisten "huonot tallitavat". Mitä tyhmiä tai liian ison riskin omaavia juttuja teet hevosten kanssa siitä huolimatta, että tiedät niiden olevan huono juttu.

Muista myös haastaa pari blogia mukaan! Itse haastan Liisan  ja toista en nyt tähän hätään keksi, kun kaikki melkein ovat tehneet. :)



Näitä olikin itse asiassa ihan äärettömän vaikea keksiä, koska olen yleensä pyrin olemaan aika tarkka ja huolellinen kaikessa, mitä Dixien kanssa teen. Monissa blogeissa jotka tekivät tämän haasteen, luki esimerkiksi sellaista, että taluttaa hevosta joko ilman riimunarua ja/tai jättää riimun lukon auki. Itselle ei tulisi kyllä koskaan mieleen taluttaa riimun lukko auki hevosta tarhaan tai talliin ja ihmettelen, että miksei sitä muka voisi laittaa kiinni? :D Siihen hän kuluu vajaa sekunti aikaa. Tosin olen kyllä yleensä tarkka myös siitä, että laitan lukon oikeinpäin kiinni. Jos se on väärinpäin, se täytyy heti kääntää!

Isoin syntini on ehkä se, että harjaan ja hoidan Dixie välillä karsinan ovi auki ja hevonen on karsinassaan vapaana. Suurin syy tähän on se, että luotan poniin niin paljon ja tiedän että se pysyy karsinassaan. Pitäisi kuitenkin ehkä laittaa se ovi kiinni, koska voihan se kuitenkin joskus pelästyä ja lähteä. :D

Taidan laskea tämän vielä turvalliseksi, koska olen kuitenkin Dixien pään vieressä. Eri asia, jos olisin jossakin jalkojen vierellä. Kaikessa on kuitenkin kysymys omasta maalaisjärjestä mitä kannattaa ja ei kannata tehdä. :)

Myös tämän luen ehkä huonoksi tavaksi, että yleensähän sanotaan, että mene joko ihan hevosen takaa ohi tai sitten potkuetäisyyden takana. Minä taas en yhtään katso mistä kierrän ja kaarran ponia, koska se ei ole koskaan mitään sanonut. Tietenkin tuo sääntö on järkevä, erityisesti jos kyseessä on itselle vieras hevonen. Oman hevosen tavat ja käyttäytymiseen vaan alkaa tottua ja luottaa ja sitten tekee asioita, mitä ei ehkä vieraan hevosen kanssa tekisi. Tuttua varmaan muillekin?

Viimeinen asia minkä keksin, on ehkä turvakengät. Painavat ja rumat, niin olen niistä aina ajatellut kuin kesätöissä jouduin niitä käyttämään. Omistan parikin kappaletta sellaisia, mutta ikinä en vielä ole niitä tallilla käyttänyt. Aina tulee vedettyä johdpurit ja joskus buutsit. Viime viikon lauantai aamulla, ennen illan Cheekin keikkaa, maastakäsittelin Dixieä maneesissa normaalisti johdpureilla. Ja ilmeisesti ajauduin ponin reitille ja se epähuomiossa astui jalkani päälle. Kyllä sattui! Jalka muuttui mustaksi ja kenkäraukka painui kasaan. Automatkalla Cheekin keikalle jouduin pitämään kylmäpussia jalan päällä. Nyt ehkä maastakäsittely päivänä tajuan laittaa turvakengät jalkaan. Vaikka en niitä ratsastuspäivinä aio käyttää, maastakäsittely päivinä ne voikin olla ihan hyödylliset. Vielä kun muistaisi tämän!

Kantapään kautta opittua..

Onko teillä jotain samoja/eri huonoja tapoja? Oletteko koittaneet päästä niistä eroon? :)

Team Pink treenaa

Uusi satulahuopa ja etukorottaja käytössä. :) Ihanat, vaikka itse sanonkin! :D

 

Tiistaina ratsastin Dixiellä reilu puol ituntia kentällä aika kevyitä juttuja, puomeja mentiin, taivuteltiin ja vähän myös ravattiin. Silti tuntui erittäin hienolta, poni oli kuulolla, oli kevyt, puomeissakin jaksoi keskittyä ja se myös kääntyi hyvin. Ratsastelun jälkeen käytiin maneesissa tekemässä pieni maastakäsittelytreeni ja sitten käytiin maastolenkillä. Monipuolinen päivä siis. :D

 

Trailissa on hyvä, että hevonen laskee päänsä alas ja katsoo puomeja ne mennessään. :)

Melkoinen liioittelu. :D

Mentiin näitä puomeja kyllä monesti toiseenkin suuntaan, mutta mikseiköhän niistä ole kuvia. :/

Ravista suoraan seis, siksi jalat edessä. Lännenratsastuksessa pysäytetään jalat auki ja sanomalla wow, tai sitten toisella tapaa, mutta me käytämme tätä. Pienempikin jalkojen avaus olisi kyllä parempi ja siistimmän näköistä, tässä näköjään hieman liioittelen. :D

 

Taipuu taipuu

 

Tämä oli tällainen ihan pikainen päivitys, toivottavasti joku silti tykkäsi. :) Nyt alan vaihtaa blogille ulkoasua, siitä sitten seuraavassa postauksessa.

Ihania bannereita

Yllättävän moni viitsi tehdä minulle bannerin, kiitoksia kaikille! Itse en osaa valita, minkä laitan nyt ensiksi, joten te lukijat saatte valita ensimmäisen bannerin, joka blogia tulee koristamaan. Jokaisen bannerin alla on kiitokseksi tekijöille arvostelu heidän blogeistaan.



1. Tekijä: Punaturkit -blogi



2. Tekijä: Punaturkit - blogi

 

Vallu teki minulle kaksi kivaa banneria, joiden erona on Ja-merkki. Vallu sanoikin itse pitävänsä enenmmän toisesta, eli & merkillisestä bannerista. Olen myös samaa mieltä, että & sopii tuohon paremmin kuin pelkkä ja. Banneri on yksinkertanen, mutta kaunis ja hauskasti suunniteltu että sininen topin väri sopisi tekstiin. Muotoilusta muutenkin pidän, kiitos Vallulle näistä kahdesta bannerista.

Vallun blogiin pääset tästä . Aluksi Vallun blogissa huomio kiinnittyy banneriin, joka on muuten mustavalkoinen, mutta keskellä oleva koira on jätetty värikuvaksi. Mielestäni erittäin omaperäistä. Bannerin fontti ja gadgettien fontti saisi mielestäni olla vähän selvempää, vaikka itsekin pidän kaunokirjoituksesta. Muuten pidän värimaailmasta, koska se on sopivan rauhallinen, mutta ei tylsä.

Postauksia tulee sopivasti, jonakin kuukausina enemmän kuin toisina. Niiden laatu on erittäin hyvä ja kuvat usein tosi hienoja. Usein esimerkiksi en jaksa blogeista kysymyspostauksia lukea, mutta tämän blogin samaisen postauksen jaksoin mukavan kirjoitustyylin takia. Hymiöiden käyttö on sopivaa enkä kirjoitusvirheitä bongaillut. Esittelysivut olivat myös hyvät, ei liian pitkät, joten ne oli helppo lukea. Lukijaksi kohta on myös tosi hyödyllinen, eikä tuollaista samanlaista ole monissa blogeissa näkynyt. Todella kivalta vaikuttava blogi siis! :)



3. Tekijä: Hidas mutta edelläsi - blogi

Sitten Liisan tekemä banneri. Pidän tästäkin paljon, kuvat ovat kivoja ja mielestäni myös asettelu hyvä. Ihana tuo haaleasti näkyvä laiduntava Dixie fontin takana. Pidän juurikin tuolla lailla haaleasti näkyvistä kohdista bannereissa. Mielestäni tässäkin erittäin hienosti onnistunut toteutus, kiitos Liisa!

Liisan blogiin pääset tästä .  Tätä blogia luen siksi, että Liisa on hyvä ystäväni, mutta toisaalta lukisin varmasti muutenkin, sillä hänen bloginsa on erittäin hieno. Liisan banneri esimerkiksi on todellinen katseenkohdistaja, kolme erilaista ratsastuskuvaa saatu hienosti sommiteltua yhteen. Punainen värimaailma sopii tähän blogiin hyvin.

Liisan blogin vahvuus on tekstit ja kuvat. Bloggauksia tulee usein ja kaikki niistä luen aina, sillä niiden teksti on aina hyvälaatuista ja usein myös huumorintajuista. Kivaa on myös se, ettei hän aina kirjoita samasta jutusta, vaan blogissa vaihtelevat eri ponit, treenipostauksista raveihin ja kisoista erikoispostauksiin. Kuvia tulee usein ja ne ovat hyvälaatuisia. Välillä blogista löytyy myös kivoja videoita. Esittelysivut on myös selvästi huolella tehdyt ja helppolukuiset. Kannattaa ehdottomasti kurkata! :) Huom, jälkeenpäin saatu tieto: Blogi on tällä hetkellä piilotettuna.

4. Tekijä Nelistelyä -blogi

5. Tekijä Nelistelyä - blogi

Kaksi kivaa ja toisistaan erilaista banneria sain myös Nelistelyä blogin Inkalta. Näitä katsoin kumpaankin todella kauan, enkä vieläkään osaa sanoa, kummasta pidän enemmän. Ylempi on yksinkertainen, mutta hieno ja alemmassa on enemmän kuvia ja kaunis fontti. Kummatkin ovat todella hienoja.

Inkan blogiin pääset tästä. Tätä blogia itse luen melko ahkerasti kiinnostavien postauksien vuoksi. :) Alussa huomio kiinnittyy banneriin ja erityisesti sen hauskaan fonttiin. Blogin ulkoasusta pidän muutenkin paljon, varsinkin oikean laidan hevosen ja ihmisen kuvasta. Postauksissa on kuvia paljon, videoitakin aina välillä ja tekstiä usein aika paljon (mistä ainakin minä pidän.)

Esittelysivut ovat tosi hyvät ja kattavat, Jimpan sivullakin tekstiä on paljon, mutta niin hyvin kirjoitettu että sen jaksaa kyllä helposti lukea. Blogilla on myös blogikirppis.

Nyt vuoro onkin lukijoilla! Mikä banneri tulee ensin blogiìn käyttöön? 1, 2, 3, 4 vai 5? Itse en osaa päättää, joten laittakaahan te kommenttia ja perusteluja. Kiitoksia vielä kerran kaikille bannerin tekijöille! :)

SM länkkäkisoissa ja vähän muutakin

Tähän postaukseen tulee sekalaisesti viikonlopun kuulumisia, aloitetaan lauantaista. Lauantai olikin tosi kiireinen päivä, joten menin äidin kanssa tallille jo ennen kahdeksaa. Äiti ratsasti ensin ja itse ratsastin vain vähän aikaa lopuksi, pääty-ympyröillä kumpaankin suuntaan taivuttelua. Perjantaina olin tunnilla tehnyt pivotteja niin paljon, että Dixie tuntuikin tosi kivalta ja taipuvaiselta.

Kuvissa mulla on äidin satula, jos joku ihmettelee. Me käytetään siis yleensä eri satuloita, mutta koska äiti ratsasti lauantaina enemmän, laittoi hän oman satulansa. :) Rakastan tuota karvavyötä, joka tässä satulassa on!

Lauantaina käytiin loppukäynnit maastossa ja sitten kun oltiin Dixie viety tarhaan, tyhjensimme poniraukan koko karsinan. Siinä olikin tosi hikinen urakka! Myöhemmin tallitekijä pesi karsinan painepesurilla. Dixie onkin siis saanut nyt nukkua yhden yön ulkona ja nukkuu tämänkin yön. :)

Tyhjennetty, mutta ei tässä kuvassa vielä pesty karsina

Rakkauseläin <3

 

Tänään olin Hyvinkäällä seuraamassa SM länkkärikisoja.  Kisat alkoivat jo perjantaina, mutta mentiin sunnuntaina kun silloin olivat meidän mielestä ne kivoimmat luokat katsoa. Täytyykin sanoa, että olivat ehkä kivoimmat SM kisat pitkiin aikoihin, sillä ennen ne on pidetty maneesissa ja nyt olivat kentällä. Kauppa-autoja Millcreek Ranch ja Horsewell  ja monet muut olivat siellä, kun ennen ei välttämättä ollut mitään kivoja. Joka paikassa oli ihmisiä stetsonit päässä ja buutsit jalassa, ihan harmitti kun jätin oman stetsonin kotiin.  Ainoa miinus koko päivässä olivat mehiläiset jotka tulivat heti katsomoon, jos joku söi tai joi jotakin makeaa. Niille ei tietty voi mitään ja ei ne itseasiassa kauheasti häirinneet. :D

 

Katsoimme monta Trail luokkaa, yhden Western Ridingin ja alussa Reiningejä ja Paint luokkia. Päivällä oli myös intiaaniratsukoiden esitys, joka oli erityisen vauhdikas ja hauska. Muun muassa eräs esiintyjistä nappasi hevoseltaan suitset päästä ja hyppäsi näin tuleen sytytetyn esteen ylitse. Kiitolaukassa nämä roikkuivat siellä hevosten vatsan alla, keihäillä nappasivat renkaita, laukkailivat palavien soihtujen kanssa, ratsastivat väärinpäin ja tekivät oikeastaan mitä vain. :D

 

Näillä oli hauskat varusteet :D

 

 

 

 

 

Kisakuvat on otettu kännykällä, minä tyhmä jätin kameran kotiin kun luulin kisojen olevan maneesissa. Otin yhden videoklipin intiaaniesityksestä, jätinkin muuten äänet päälle että kuulette kisojen tunnelman. :D

 

Monissa SM kisoissa olen ollut katsomassa, mutta mistään kojuista en ole ikinä tainnut mitään ostaa. Nyt kuitenkin mukaan tarttui vaaleanpunainen lännenratsastushuopa. Siis vaaleanpunainen! Lännenratsastushuovat ovat todella kalliita ja väri valikoimaa on yleensä suhteellisen vähän (ainakin meidän hintaluokissa.) Nyt kuitenkin sain tosi halvalla noin neljällä kympillä juuri meidän värisemme huovan, joka on oikeasti laadukaskin. Ostin mukaan myös korotuspalan eteen, eli se on pieni viltti, joka laitetaan satulan etukaaren alle "kohottamaan". Tämän saa myös taitettua auki esim. kisoihin satulahuovan päälle.  Se olikin kalliimpi, mutta värien puolesta huovat sopivat yhteen. Olen älyttömän tyytyväinen näihin löytöihin!

 

Oli siis erittäin kiva viikonloppu jälleen! Muistaa muuten edellisen postauksen bannerikisa, kolme banneria on jo tullut. :) Vielä olisi aikaa n. viikko. :) Palkintonahan on siis blogiarvostelu.

 

Oliko kukaan muu katsomassa SM kisoja jonakin päivänä?