Meidän kuulumisia

Kuulumispostauksista on jo vähän aikaa, joten päivittelen tässä viikkojen tapahtumat ja sitten tarkemmin kuvien kanssa kerron tämän päivän ratsasteluista.

Olin tällä viikolla kaksi kertaa Dixien kanssa tunnilla, keskiviikkona ja perjantaina. Keskiviikkona tehtiin pivotti ja sidepass tehtävää, joka sujui itseasiassa aika hyvin. Kuuluu edelleen lempparitehtäviini. Dixiellä on tullut myös ympyrällä mennessä vähän arvata laukkaa, joten sain tehtävän ravata ympyrää ja pitää ulkojalkaa reilusti takana. Tärkeäähän on, että ääni nostaa laukan, eikä jalka, joten siksi tämä on ihan loistava harjoitus. Ensin poni olikin jo kiihdyttelemässä, mutta hetken päästä tajusi idean.

Perjantaina treenasimme taas kaulaohja käännöksiä, mitkä tulevat sitten tärkeiksi jos Dixielle joskus vaihdetaan nivelet kankikuolaimiin. Ihan suht. ok ne onnistuivat, mutta tunti ei kuitenkaan meidän osalta ihan loistavimmin mennyt. Lopuksi kuitenkin tuli tosi hyviä ravi pätkiä missä selkä oli ylhäällä.

Viime viikolla Dixien karsinan lattian isompi ja toinen pienempi kolo tukittiin betonilla ja poni sai olla loppuviikon yötkin ulkona, kun karsinan lattia kuivui. Maanantaina Dixie sitten pääsi sisälle korjattuun, hienoon karsinaansa. Kesti tasan kolme päivää, kun kolot olivat taas näkyvissä ja joka paikassa karsinassa oli betoninkappaleita. Niin, eihän mikään betoni meidän kaivuukonetta pitele. Nyt etsinnässä onkin parsimatto.

Tänään kävin ensin Dixien ja tallikaverin poninsa kanssa kävelymaastossa. Sen jälkeen varustin ponin ja menimme kentälle. Äiti ratsasti Dixien ensin ja minä menin sitten. Ötököitä oli ehkä enemmän kuin tänä vuonna oli ollut, mutta loppujen lopuksi ei ne niin paljoa häirinneet.

 

Hieeeno <3

Tein taas pivotin ja siitä sidepassin, mistä lähdin raviin jos sidepass oli hyvä tai palasin pivottiin, mikäli ei ollut. Eilisellä tunnilla Dixie oli nähnyt mörköjä yhdessä kentän kulmassa, joten pyrin käyttämään koko tilaa hyödyksi. Tänään ei tuntunut mikään jännittävän.

Sidepassit sujuivat tosi kivasti ja pivoteistakin on tullut molempiin suuntiin tosi helppoja ja Dixie taipuu tosi hyvin. Ravissa se oli myös aika kiva, välillä yritti vähän oikaista, mutta pyrin korjaamaan sitä. Tällaisia ratsastuskertoja saisi aina olla, olen vieläkin niin tyytyväinen. Ratsastin ponin myös kentältä talliin pitkästä aikaa ja sekin sujui hyvin.

Muoto katosi mutta toinen on niin nätti. <3

Ratsastelun jälkeen Dixie pääsi suihkuun ja sitten laitumelle. Tamman laumakaverit olivat aivan laitumen toisessa päässä ja heti kun päästin Dixien irti, sehän lähti kuin ohjus toiseen päähän. Yleensä se on malttanut ensin piehtaroida ennen kavereiden luo sinkausta, mutta tänään sillekään ei ollut enää aikaa. :D

TÄÄLTÄ MÄ TULEN KAVERIT!!

Tällaista normaalia meille on kuulunut, eipä mitään ihmeempiä. Huomenna jos ei sada, tarkoitus olisi mennä ilman satulaa piiitkästä aikaa. :)

Viikon blogihaaste: Kuvahaaste

 

Tiialla on blogissaan taas erittäin kivanoloinen haaste, nimittäin kuvahaaste. Tiia on antanut aihekategoriat, joihin pitää löytyä lempparikuva (tai lempparikuvia, kuten minä tein.) Tämä haaste on ehkä eniten suunnattu enkkuratsastusta harrastaville, joten mukautin noita kategorioita vähän länkkään sopivammaksi.

 

Lemppari estekuva (Mukautin tämän lemppari puomikuvaksi.)

 

 

Puomikuvia on monia, mutta hirveän monet joko kännykällä/videokameralla otettuja, joten päätin valita tämän kuvan. Tässä on kiva tunnelma ja edessä häämöttävät maapuomit näkyvät hienosti. Vielä kun ylittäisimme puomin oikeaoppisesti keskeltä.. ;)

 

Lemppari koulukuva (Mukautin länkkäkuvaksi, kuten arvata saattaa!)

 

Tämä kuva on vaan niin treenauskuva, kummatkin keskittyneinä työn touhussa. Jotenkin Dixie näyttää tässä myös niin pikkuiselta, ihan ponilta. Kuvat värit tms eivät ole parhaat mahdolliset, mutta itse pidän siis hevosen ilmeestä ja siitä miten se liikkui. Tähän kuvaan liittyy myös hyviä muistoja, sillä näinä aikoina opin ratsastamaan Dixieä pyöreäksi ihan uudella tavalla.

 

Tämän kuvan vahvuus taas sitten on ihanat syksyiset värit. Dixienkin karva on muuttunut tummemmaksi ja talvella se onkin ihan punainen. Tämä kuva vaan pistää aina uudestaan ja uudestaan silmään, vaikkei se tavallaan kovin ihmeellinen ole. :)

 

Yhteiskuva

 

 

Meidän kaikkien aikojen paras yhteiskuva on viime vuonna ammattikuvaajan ottama rippikuva. Jotenkin tosi kiva tuo tummempi tausta ja Dix ja minä kummatkin ollaan melkein jopa normaalin näköisiä. Tuo valkoinen ruusu oli muuten tosi hyvä valinta, se kun sopii ponin läsiin ja minun sen hetkisiin hiuksiin. ;)

 

 

Tämäkin kuuluu suosikki yhteiskuviin. Ihanat syksyiset värit ja Dixien ilme niin lempeä. En edes muistanut että tällainen kuva on olemassa, ennen kuin tätä haastetta varten aloin kuvatiedostoja koluamaan. Ihana kuva, pidän paljon! :)

 

 

.. Tähän meidän normipäivään verraten, nuo kaksi edellä olevaa yhteiskuvaa ovat erittäin onnistuneita. :D

 

Kisakuva

 

 

Olen ollut Dixien kanssa vain yksissä kisoissa, mutta näissä oltiin viidessä eri luokassa. Tässä kuvassa ollaan pleasure luokan line upissa. Kisoja varten ponin pesty häntä näyttää upean tuuhealta ja satulahuopa kisanumeroineen luo kivan tunnelman. Eipä silti kuva kovin laadukas ole, videokamerasta saa loistavia videoita mutta ihmeen surkeita kuvia. Nykyään käytössä on aina järkkäri, mutta videokameraa käytin -13, milloin tämäkin kuva on otettu. :)

 

Maastoestekuva (Korvaan tämän maastakäsittely kuvalla.)

 

 

 

Tässä harjoiteltiin ennen kisoja trail at halter tehtäviä. Kuva ei ole tässäkään laadulta parhain, mutta katsokaa Dixieä. Niin luottavainen ja ilmeellä; joko saan mennä, anna mun hoitaa tää. ;) Silta on myös selästä käsin Dixien mielestä kiva "este".

 

Kuva johon liittyi hyviä muistoja

 

 

Tässä syy miksei heijastimet ja salamavalo sovi yhteen. Mutta tästä kuvasta on jäänyt niin paljon hyviä muistoja, kun ponia väsytti yhden tunnin jälkeen ja se meni nukkumaan. Antoi luottavaisena rapsutella ja muutenkin olla lähellä.

 

Ensimmäinen kuva oman/lempparihepan kanssa!

 

 

 

Meidän ihan eka ratsastuskuva, jotain niin järkyttävää mutta samalla niin suloista. Itse olen smurffiksi pukeutunut mutta sitten pinkit villasukat. :D Dixie on ihanan värinen talvisin, mutta kuitenkin olen katkera, kun hiukseni olivat noin pitkät tuolloin. Saisivat kasvaa takaisin tuohon mittaan.

Paras kesäkuva

Tätä kuvaa voisin katsella aina, Dixie on vaan niin ihana ja kaunis. Tämä onkin aika tuore kuva, ihan juuri ollut blogin puolella esillä.

Paras talvikuva

Jotain on säässä vikana jos kesäkuussa olen joutunut tämän saman takin laittamaan välillä tallille, mitä talvella käytän. :D Mutta kuitenkin, tämä on aika ensimmäisiä ratsasteluja Dixien toipumisen jälkeen. Siksi siitä jäänyt siis todella hyvät muistot, vaikkakin näin jälkeen päin karvaton takajalka ja kaulaläikät ovat aika karuja. Mutta kyllähän niihinkin karva kasvoi, vaikka silloin tuntuikin, että läikät jäävät ikuisiksi ajoiksi.

Tunnelmallisin kuva

 

Toiseksi tulleen on helppo hymyillä. :D Tunnelmaa koska tämä oli elämäni eka sijoittuminen ratsastuskisoissa. Dixiekin on niin ylpeän näköinen. Saatiin sininen ruusuke ja pesusieniharja, joka on vieläkin kovassa käytössä. Aivan upea keksintö.

Siinähän tämä, kiitos Tiialle kivasta haasteesta. Tämän tekemiseen kuluikin vajaa kaksi tuntia, kun halusin tehdä tämän huolella ja kuvien valitsemisessa menikin aikaa enemmän kuin uskoinkaan. Mikäs oli teidän lempikuva?

Kesäinen kuvapostaus

Eilen löysin taas tällaisen ihanuuden laitumelta ja se tulikin ihan tyytyväisen oloisena sieltä mukaan. Toisin kuin tänään, se vaihtoi hyvin suurieleisesti suuntaansa minusta pois päin ja oli kuin ei näkisikään. Eilen eli siis sunnuntaina oltiin jo  päivällä tallilla ja ilma oli tosi kuuma ja aurinko paistoi. Menimme kentälle ratsastamaan ja ötökät pyöri kimpussa (jopa isot ampparit, hyi!) mutta oltiin ennakoitu tämä jo tallissa ja suihkutettu Dixieen effolia. Ei ötökät hevosta ainakaan häirinneet, vaikkakin iso ampiainen säikäytti kyllä kuskin monta kertaa. Kumma juttu  miten niistä joku alkaa välillä vainoamaan ja seuraamaan mukana, vaikka kuinka yrittäisi ravata karkuun :D Muilla samanlaisia kokemuksia?

 

 Niin kuin jotkut ehkä huomaavatkin, jätin martingaalit kaappiin ja suitsista on otsapanta vaihtunut. Meidän ihana blingbling panta on nyt vissiinkin vähän hinkannut, joten oli pakko vaihtaa tylsä, mutta pehmeämpi nahkapanta takaisin. Joskus pitää sitten ostaa nahkainen blingbling panta, mutta tuo saa nyt kelvata. :)

Ratsastusvaatteeni ei ole ehkä ihan asiallisimpia, mutta siellä oli niin kuuma, etten viitsinyt vetää ratsastushousuja jalkoihin. Ponilla on onneksi niin tasaiset liikkeet, ettei mitään hiertymiä jalkoihin edes tule.

Jos totta puhutaan, eilisellä ratsastuksella en tehnyt oikeastaan mitään kovin vaativaa. Lähinnä höntsäilyä auringosta nauttien. Taivutuskaseja tein jonkin verran, mutta sitten suorilla urilla paljon käännöksiä ja yritin ratsastaa ponia paremmin säkää ylös. Vähän häslä se oli, mutta parani loppua kohden. Siirtymiset olivat erittäin hyviä, jopa käynnistä raviin. Kääntymiset olivat melko velttoja, joten niiden eteen sain tehdä töitä.

Maailman kaunein Dixie

Aina ei suju..

.. Mutta onneksi tämän söpöläisen kanssa ei kauaa voi olla muuta kuin onnellinen. <3

 

Eilispäivän eli maanantain ratsastus sujui meidän osaltamme erittäin huonosti. Energia keskittyi lähinnä söheltämiseen, eikä työnteko oikein ponia kiinnostanut. Saatoin toki olla itsekin liian vaativa, sillä taivutuskaseilla D alkoi jossakin välissä kulkea ihan hyvinkin, mutta heti kasilta poistuttua muoto, vauhdin kontrolli ja kaikki hävisivät. Toiseen suuntaan se oli myös vähän huonompi kaseilla, vaikka yleensä taipumisen kannalta kummatkin sillä on aika samoja. Toiseen kierrokseen se yrittää kyllä punkea enemmän, mutta taipumisella ei ole selvää eroa.

 

Mitenkään erityisen hyväksi Dixie ei lopultakaan tullut, mutta lopetin työskentelyn hyvin onnistuneeseen kohtaan ja jatkettiin treeniä sitten maasta käsittelyllä. Se menikin jo paremmin ja sain vähän piristyttyä. Aina ei voi onnistua täydellisesti. Pitäisi ehkä löysätä pipoa ja lakata masentumasta aina kun yksi ratsastuskerta menee huonosti. :D  Huomenna ainakin on motivaatiota ratsastaa vaan niin hyvin kuin osaan.

Harja hyvin kaikki hyvin.

Lopuksi vaihdoin riimun narun juoksutusliinaan ja juoksutin molemmat suunnat. Yritin pitää vauhdin hiljaisena, sillä hidas laukka vaatii Dixieltä paljon enemmän töitä kuin vauhdikas. Kohtuu hidasta se menikin, vaikka kuvat väittävät ihan toista. Oikeaan kierrokseen laukka näytti myös oikein hyvältä, sillä sehän on Dixien vaikeampi kierros. Poni toimi myös eilen kivasti äänikomennoilla ja heti wow sanan jälkeen pysähtyy silmänräpäyksessä. On se hieno!

Kuvat otettiin lyhyellä putkella, joten niiden lähemmäs rajaus vähän huononsi laatua. Täytyy kyllä vaihtaa pitkä putki takaisin, laatuero on niin huikea. Pienemmässä putkessa on silti hyvätkin puolensa, painaa vähemmän ja saa otettua lähikuvia. Pitkällä putkella kun lähikuvat eivät onnistu, mikä on välillä todella ärsyttävää.

 Tänään olin myös tallilla ja menin Dixien kanssa korotettua puomia. Oli siis vähän kevyempi päivä, koska ponilla ei hetkeen ole ollut vapaita. Huomenna sitten ratsastusta erittäin motivoituneena, D pääsee kunnolla työskentelemään.

"Katsokaa kuinka mä säihkyn!" Pesimme ponin sunnuntaina shampoolla ja sen karva oli eilen todella sileää ja näin kiiltävää. Jouhetkin muuttuivat tosi pehmeiksi ja silkkisiksi.

Tuttuun Dixiemäiseen tapaan alahuuli roikkuu

 

Huomenna jo tulee varmaan uutta postausta, jos vaan ehdin kirjoitella. :)


Viikon blogihaaste: Suosikkitehtävät

 

 

Tiian blogissa oli taas erittäin kivanoloinen haaste, jonka nyt ajattelin toteuttaa. Pari lukijaa joskus taisi kysyäkin, voisinko kertoa tarkemmin mitä ratsastustehtäviä Dixien kanssa teen, joten haaste onkin siis tosi ajankohtainen. Huomautan vielä, että en ole ammattilainen, saatan joistakin tehtävistä unohtaa jonkun oleellisen asian tms.

Pivottitehtävät. Nykyään melkeinpä joka ratsastus kerralla teen pivotteja.  Pivotti on liike, jossa hevonen kiertää paikallaan, takajalat astuvat ristiin ja taivutus on pivotista riippuen liikkeen suuntaan tai ulospäin. Pivotteja on kahdeksan, neljä oikealle ja neljä vasemmalle. Joka pivotti auttaa vähän eri asiaan. Ykköskakkoset esimerkiksi vaikka rentouttavat nuoria hevosia, mutta Dixien kanssa niillä saa ponia taivutettua ja muutenkin "heräteltyä" ja saamaan kantamaan itseensä. Pivotit auttavat myös laukkaan, mikä meille on ainakin todella tärkeää.

Päivästä riippuen katson, mitä on järkevää Dixien kanssa tehdä. Jos vaikka joltakin tunnilta on tarttunut joku kiva tehtävä mieleen, saatan tehdä sitä. Suosikkitehtäviini tällä hetkellä lukeutuu pivotti, josta lähdetään sidepassiin. Ensin teen siis yllä mainitun ykkös- tai kakkospivotin suunnasta riippuen ja sen jälkeen suoristan hevosen ja pyydän sen jalalla sidepassiin. Toinen jalkani on reilusti takana päin ja menosuunnan puolella oleva jalka taputtaa kevyesti. Kädet voivat auttaa, mutta tämän tehtävän pitäisi onnistua vain jalalla. Sidepassissa ratsastajan on myös muistettava istua keskellä, kun siinä helposti alkaa istua vinossa. Nimimerkillä kokemusta on ;) Hyvän sidepassin jälkeen siirryn käyntiin tai raviin, mutta jos sidepass ei onnistu, aloitan koko tehtävän uudelleen pivotista.

Sidepass ja ratsastaja ja hevonen kuin kaksi marjaa, vinoja kummatkin. Ja tässä kuvassa käytän käsiäni liikaa, Dixie kun osaa tehdä sidepassit niin hyvin niin täytyy vaan yrittää lakata varmistelemasta käsillä.

Sidepass ei ehkä ole kaikille tuttu termi, joten yritän parhaani mukaan selittää sitäkin. Klassisessa ratsastuksessa on pohkeenväistö, joka siis väistää sivulle mutta kuitenkin se saa edetä. Sidepass on suoraan sivulle ratsastettava liike. Piirsin vielä hienon paint-kuvankin lisäavuksi oudoille selityksilleni.

Sidepass on hyvä tehtävä Dixielle, koska se auttaa esimerkiksi punkemiseen. Minulla siinä tehtävässä haastavinta on saada Dixien säkä ylimmäksi. Vaikka pivotti ensin meneekin hyvin pyöreänä, sitten sidepassissa se pyöreys aina tuntuu katoavan, vaikka itse sidepass tulisikin hyväksi ja teräväksi. Tätä siis työstämme tälläkin hetkellä todella paljon. :)

Toinen tehtävä, josta pidän on taivutuskahdeksikot. Suorat linjat tehtävää tehdessäni käyn välillä aina pyörähtämässä kahdeksikolla, koska sillä on todella hyvät vaikutteet. Tällä tehtävällä saan Dixien aika hyvin pyöreäksi ja käyttämään kroppaansa paremmin. Kahdeksikon keskellä on muistettava aina suoristaa hevonen, ennen kuin siirtyy toiseen ympyrään. Tämäkin pitäisi tehdä pääpainoisesti jaloilla ja kädellä niin vähän kuin mahdollista.

Usein ratsastan myös jonkun "suunnitelman" mukaan, eli päätän, että vaikka lyhyille sivuille teen voltit ja pitkille sivuille siirtymiset. Kääntelen paljon ja haluan, että Dixie kääntyy jalasta, eikä punke mihinkään päin. Ihan perusjuttuja, käyntiä yritän säätää hiljaisemmaksi ja välillä pyydän lisättyä ravia. Joskus teen myös tötteröistä jonkun radan, missä teen aina siirtymän tai jonkun voltin, spinin tms. tötterön kohdalla. Kehittää huolellisuutta, kannattaa siis kaikkien kokeilla tehdä jonkinnäköinen rata ja treenailla sitä. :)

Tässäpä tämä, olisin vielä voinut kirjoittaa monista muistakin tehtävistä, mutta pivoteita, suoria linjoja ja kahdeksikkoja ollaan tässä nyt vähään aikaan eniten treenailtu, niin en viitsinyt muita alkaa pohtia. Ne selittäisin kuitenkin ihan väärin ja saattaa olla, että näissäkin tehtävissä voi olla jotain virheellisiä selityksiä. Mutta tämän ei ole tarkoituskaan olla mikään treenausopastus vaan ihan postaus siitä, mitä tehtäviä minä teen ja treenaan Dixien kanssa. :)

Piditkö? Mikä on sinun lempitehtäväsi?