Oikeat nappulat alkaa löytyä

Ponin ratsastettavuudelta siis. Perjantain tunti oli onnistunein pitkään aikaan. Tunnilla keskityimme omaan istuntaan (eli minulle siis tärkeintä oli ne jalat suorina alaspäin) ja käännöksiin. Käännöksissä kun ratsastajan istunta yleensä muuttuu huonommaksi, vartalo kiertyy tai kädet lähtee seilaamaan. Tai omassa tapauksessani, jalat yrittää nousta koukkuun. Teimme siis paljon käännöksiä tötteröportteja apuna käyttäen ravissa ja keskityin pitämään jalkoja suoraan alaspäin. Hyväksi koetun vinkin sain myös pitää nyrkit melkein yhdessä kiinni, jotta kääntelisin vain jalalla, eikä käsi tulisi vahingossakaan mukaan. Tämähän toimi, nyrkit pysyi aika hyvin vierekkäin ja Dixie todella alkoi kääntyä jalalle. Rehellisesti sanottuna se kääntyi varmaan paremmin kuin koskaan. Opettajaltakin saatiin kehuja, ratsastukseni paraneminen vaikuttaa suoraan hevoseen. Kiva kuulla että mekin oikeasti mennään eteenpäin!

Tänään jatkoin samaa linjaa: jalat suoraan alaspäin, nyrkit lähes vierekkäin ja käännöksiä käännöksien perään. Alla iso läjäys kuvia, josta näette, miten onnistui. :)

Nyrkit yhdessä, jalka lähes suorana ja varpaatkin osoittaa oikeaan suuntaan :)

Dixien kanssa jouduin alkuun tekemään parit vitos-kutos pivotit, kun sen kääntyminen oli vetelää ja hidasta. Mutta kauaa ei jouduttu tahkoamaan, vaan melko pian alkoi löytyä sama vaihde, kuin eilen. Se alkoi kääntyä ihan kunnolla ja ravasi hyvin eteenpäin. Suorilla linjoilla se yritti monta kertaa punkea, eli sitä korjailtiin myös. Kääntyminen sujui tänään tosi hyvin, mutta punkemista tuntui olevan ehkä vähän liikaakin.

Dixiekin kuuntelee tällä hetkellä kohtuu hyvin istuvaa ratsastajaa

Jotkut vanhat lukijat ehkä huomaa eron näihin kuviin, ja pari viikkoa sitten otettuihin kuviin. Näissä jalkani on useimmiten suora jo ravissakin - ennen se ei pysynyt suorana hädin tuskin käynnissäkään. Tätä ollaan nyt yritetty parantaa paljon ja onneksi vähän tuloksia näkyy jo. Vieläkään kuitenkaan jalka ei pysy luonnostaan noin suorana, vaan kokoajan on pakko ajatella että suora jalka. Ehkä joskus vielä luonnostaan, i hope.

Tämän jalkaongelman alkuperää en tiedä. Vanhoissa kuvissa, missä ratsastan muilla hevosilla kuin Dixiellä, jalkani on ihan normaalisti. Siispä varmaan tämä paha tapa tullut ihan tänä vuonna, mutta tänä vuonna se myöskin lähtee (toistaen: i hope.)

Muuten hyvä, mutta mitäköhän jalka tuolla tekee. Ainakin se on suora :D

Tuntuu että kaikissa kuvissa on jalka suorana, joten tyytyväinen olo! :)

Tänäänkin siis kaikinpuolin onnistui todella kivasti ja tuo tuo nyrkit lähekkäin vinkki toimi itselläni tosi paljon. Nimittäin jos ne ei ole kiinni, ne saattavat lähteä harhailemaan ja tärkeää kun oli, että Dixie kääntyy vain jalasta. Tässä vielä pari kuvaa siitä, mitä mieltä Dixie tästäkin treenistä oli.

 

Ja lopuksi: Dixie on maailman kivoin hevonen. <3 Ihan superponi, joka opettaa koko ajan uutta ja muutenkin rakas mammanmussukka. :D