Pikakuulumiset

Anteeksi tauko, perjantaina olen menossa tunnille, joten silloin on luvassa taas vähän järkevämpää postausta. On ollut kiirettä kiitos skobaharjoitusten (maanantaina inssi, jänskättää pääsenköhän läpi. Jos pääsen niin pääsen sit tallillekin useammin omin avuin, hih) ja koulussakin on ollut ihan kiitettävästi kokeita. Ja koeviikko jatkuu edelleen, huomenna terveystieto ja perjantaina äikkä.

Nyt on myös vähän takapakkia ratsastuksesta. Eilen olin tunnilla ja se meni kyllä ihan johonkin metsään, johtuen omasta korvien välistäni :D Itseäni jänskätti maneesi ja jännitys tarttui sitten hevoseenkin. Ärsyttävää, pitäisi saada nyt tolkutettua itselleni, että maneesissa on ihan samanlaista ratsastaa kun kentällä. Kentällä olen täysin rento ja se sama rentous pitäisi löytää vielä maneesiinkin. Se meinaan varmaan koki jonkun kolauksen silloin olikohan helmikuussa, kun Dixie pelästyi maneesin toisessa päädyssä ja tultiin mukavat kiitolaukat.  Mutta, mulla on kaikki aika sitä rentoutta maneesiratsastukseen hakea, joten täytyy vaan käskeä itseäni lakata stressaamasta.  Eipä siitä enempää, perjantaina otan itseäni niskasta kiinni ja aion todellakin ratsastaa paremmin.

Dixielle kuuluu yleisesti ottaen ihan hyvää, lähes joka kerta kun sen hakee tarhasta, se on ollut paalilla syömässä. Vähän sillä on ollut nyt kiukkupussipäiviä, mutta eipä kummempia. Viikonloppuna menin sen kanssa maneesissa showmanship at halteria maastakäsin ja siinä se toimi kun unelma. Pujoteltiin tötteröitä ravissa, pysäytykset, spinit, kaikki sujui. Eli siis jotain positiivistakin. Ja äiti on myös ollut nyt maneesissa sen kanssa tunneilla ja hyvin ovat menneet. :)

Hömelö, rakkain poni <3