Ravikahdeksikkoja

Lauantaina olimme äitin kanssa itsenäisesti ratsastamassa Dixien. Itse menin alkuun ja taivuttelin, mutta kun oli oikeastaan äitin vuoro, en paljon mitään muuta tehnyt. Sunnuntaina olimme myös ja menin Dixiellä ilman satulaa. Kyllä huomaa pyöreiden suokkien ja shettisten jälkeen, miten vaikeaa on mennä sirolla ja liukas karvaisella hevosella. Mutta mihinkään päin en kuitenkaan liukunut. Ravi oli kivaa, vaikkakin se pompotti, mutta siellä oli helppo pysyä. :) Tätä aletaan nyt ehdottomasti kunnolla treenaamaan, koska oli ihan superkivaa!

 

 

 Eilen eli maanantaina mulla oli siis sen kanssa tunti. Hain ensin kaikki varusteet karsinan eteen ja sitten lähdin hakemaan ponia sisälle. Nyt se jopa käveli vastaan portille. Tallissa nappasin loimet pois ja nappasin heinää sen nokan eteen, että saisi syödä ennen tuntia. Tarjosin sille myös vettä, mutta ei kelvannut.

 

Kun olin saanut Dixien kuntoon + muut tunnille tulijat olivat valmiita, lähdettiin yhdessä maneesille päin. Meitä oli tosi kiva määrä, vain kolme tuntilaista yhteensä. Menin heti selkään ja kävelin alkukäynnit mahdollisimman pitkin ohjin. Aina kun Dixien huomio herpaantui, tehtiin joku taivutusympyrä tai muuta sellaista, että kuuntelisi taas ratsastajaa. Nyt se tuntui myös mukavan reippaalta alkukäynneissä.

 

Tämän jälkeen aloin tekemään kahdeksikkoa, ensin käynnissä ja mahdollisimman pian kun onnistuu niin ravissa. Mutta aina tietenkin kun menee hyvin niin kahdeksikolta ulos ravailemaan. Eli tarkoitus ei ole jäädä kahdeksikolle koko tunniksi pyörimään. Taivutukset alkoivat käynnissä jo parin ympyrän jälkeen sujua todella hyvin. Vasen kierros tuntui vähän vaikeammalta, mutta kyllä se sillekin alkoi sitten taipua.

 

Ravi olikin taistelua. Poni kun tunnetusti on laiska ja sitten vielä ravaamaan kahdeksikkoa.. Jouduin ihan kunnolla hommiin, mutta sain todella hyvät vinkit ja varsinkin kun opin käyttämään sisäpohjetta ihan uudella tavalla, alkoi homma pelata. Pohkeita antaessani kun yleensä taputan molemmilla pohkeilla -> pitäisi painottaa enemmän sisäpohkeella taputtamiseen. Ja sehän siis auttoi, sain pyydettyä sitä paljon nätimmin raviin.

 

 Dixie alkoi ravata ja jopa ravissa taipua. Mentiin siis aika usein kahdeksikolta pois sinne tänne ja se kääntyi myös hyvin. Eli huomaa, että kahdeksikko tehtävästä on todella paljon hyötyä.

 

Tunnin jälkeen riisuin ponin karsinassa, laitoin fleecen ja heitin sille sen iltaheinät. Se rouskutteli niitä tyytyväisenä, kun itse vielä huhkin sen karsinan kanssa. Huomenna menenkin sitten taas tunnille eli silloin lisää. :)