Tunnilla jälleen

Pyöreä on muodot poniinin ;)

Tänään olin toista kertaa tälläviikolla tunnilla ja oli ihana yllätys, että tallikaverillani oli kuvaaja (jonka itsekin tunnen) ja tämä oli sitten viitsinyt ottaa pari kuvaa meistäkin. Kiitos Sonjalle siis tämän postauksen kuvista! :)

Alkukäyntien jälkeen aloin verkkaamaan suoria linjoja ja siirtymisiä. Dixie kääntyi paljon huonommin taas toiselle puolelle ja roikkui vähän ohjassakin. Kaiken tämän korjaamisen keskellä yritin muistella jalkojenkin paikkoja - joissakin kuvissa ne on kohdillaan, joissakin olisi parantamisen varaa. Tein myös parit vitos ja kutospivotit ja niillä oli hetkellinen apu saada ponia kääntymään paremmin, mutta hetken päästä se oli jo taas punkemassa, kun ei ollut tarkkana.

Tätä ihmettä! Jalka tässäkin suorassa.

Jalka myöskin suorana, vaan nyt lisänä etukeno!

Verkkauksien jälkeen aloimme tehdä tötterörataa, jossa ekalla tötteröllä siirryttiin raviin, toisella käyntiin ja kolmannella lisättyyn käyntiin ja viimeisellä takaisin normaaliin käyntiin. Alku oli aika haastavaa - Dixie kyllä lähti raviin pienestä pyynnöstä ja siirtyi käyntiin pienestä pyynnöstä, mutta normaali käynti oli liian reipasta. Jouduttiin sitten monet kerrat peruttelemaan, mutta viimeinen kerta oli ehdottomasti paras ja silloin tuli kai ihan hyvä ero lisäyksen ja normaalin välille.

Lopputunti ravattiin pitkät sivut lisättyä ravia ja lyhyet normaalia. Pitkillä sivuilla sain oikeasti pyytää Dixietä eteenpäin, ihan kunnolla. Oli kyllä tosi kiva tehtävä ja tätä teen varmaan jatkossakin, kun jos sillä saisi laiskamatoa innostumaan vähän enemmän ravaamaan eteen.

Vruum vruum, lempparikuva

Poni sai palkaksi hyvästä työstä omenan, jonka kuskina toimiva iskä uskaltautui antamaan.  Mitäs mieltä olette tästä postauksesta? Tykkäsittekö? :)

Hyvän mielen ratsu

Keskiviikkona eli eilen olin Dixien kanssa tunnilla. Nyt olen aika ahkerasti yrittänyt korjata jalkaongelmaani (eli siis saada jalka suoraan alas) ja nyt keskiviikkona alkukäynneissä ne pysyikin siellä koko ajan. Uskon, että tämän treenin lisäksi myös uusi satula auttoi tähän juttuun, kun siinä on jotenkin niin luonteva istua.

Teimme taas alkukäynneissä ratsastajan venyttelyä, nostettiin jalkoja, taivutettiin käsiä ja kevennettiin, ilman jalustimia tietenkin. Samaa tehtiin myös ravissa - vaan silloin jalkojen paikka alkoi taas huomaamatta lipsua koukkuun. Ongelmakohtahan siis on tuo reisi, joka pitäisi saada tosta jämähtäneestä kohdastaan alaspäin rennoksi. Mutta edistystä on tapahtunut: vielä viikko sitten jalka ei pysynyt käynnissäkään paikallaan, nyt se pysyy. Seuraava mission on ravi!

Tämän jälkeen alettiin tehdä ykkös ja kakkospivotteja käynnissä. Olen tehnyt nyt niin paljon vitos ja kutospivotteja, että nämä olivatkin vähän hakusessa.. Myöhemmin ravissa nämä onnistuivat niin paljon paremmin, niissä piti saada Dixie kunnolla ravaamaan ja pitämään se ravi. Ja sehän meni niiin hienosti, ettei ollut pitkään aikaan niin mennytkään!

Tänään ajelin koulun jälkeen skopalla tallille ja hain ensin varusteet ja sitten ponin tarhasta. Se tulikin heti kiltisti vastaan. Harjauksen kanssa sai tehdä töitä, koska poni oli ihan kurainen ja pölyinen. Harjan takkuja yritin myös selvittää. Satulankin Dixie antoi laittaa tänään oikein hyvin, ei edes luiminut kertaakaan.

Tsemppikuva ennen treenin alkua!

Dixie the möhköfantti

Alkukäyntien jälkeen aloin tekemään käynnissä suoria linjoja ja korjaamaan huonot linjat/huonot käännökset vitos- kutospivoteilla. Aluksi jouduttiin monen monta kertaa peruttamaan ja tekemään pivotteja. Kun lopulta sain käynnin hiljaisemmaksi ja Dixien kääntymään hyvin, siirryin raviin ja jatkoin samaa tehtävää. Aluksi poni oli niin laiska kun hevonen voi olla, joten otin sitten ykkös kakkospivotteja, jotta se vähän reipastuisi. Keskityin taas myös jalkoihin ja käsiin, jotta ne pysyisivät nupin edessä.



Ratsastin Dixiellä noin tunnin ja se meni aina välillä kivan pyöreästi ja kääntyi tosi pienellä jalan kosketuksella. Siirtymiset onnistuivat myös hyvin. Oli ihan superkiva ratsastus ja onneksi huomenna pääsee taas, kun on tunti. :)



Poni pääsi takaisin tarhaan :)

Kiva tunti ja videomatskua ilman satulaa menosta

Meillä on nyt uusi satula, jota pääsin kunnolla kokeilemaan keskiviikkona. Kriteerit oli aika korkealla, koska vanha satula oli ihan super istua, mutta uusikin oli kyllä tosi hyvä. Ostettiin siis ihan vain siksi uusi satula, että halusimme aidon nahkaisen synteettisen tilalle ja nyt viimein sopiva löytyi.

 

Sumeat kännykkäkuvat, mutta silti varmaan erottaa olennaisen. Uusi satula on aika persoonallinen väritykseltään ja vyö mätsää myös, mutta itse tykkään. Uutta on myös tuo Reinsmanin lampaankarvahuopa. Mitäs tykkäätte?

 

Keskiviikkona olin tunnilla ja aloitimme taas ilman jalustimia. Jalkani pysyivät nyt paremmin suorina alaspäin ja sain niistä jo välillä ihan positiivistakin palautetta. Nostelimme taas alkulämpäksi jalkoja ylös vuorotellen ja kevensimme, ensin käynnissä ja ravissa. Meidän ex-laiskamato Dixie oli aika reippaalla tuulella ja jos se alkoi vähänkin kaahottaa, siirryin kahdeksikkotehtävään. Sain Dixien taipumaan tosi kivasti ja hetken kahdeksikolla pyörimisen jälkeen taas ravikin muuttui paremmaksi.

 

Varsinaisena tehtävänä ratsastettiin yhtä suoraa linjaa, jossa kiinnitettiin huomiota eniten ratsastajan istuntaan. Olkapää-, kyynärpää-, ja kantapäälinjan piti säilyä, katseen olla edessä ja yläkroppa ryhdikkäänä. Itse myös pyrin koko tunnin kääntämään pohkeilla, koska länkässähän käytetään jompaa kumpaa: joko sitten kaulaohjaa tai pohjetta. Molempia ei saa samanaikaisesti käyttää, mutta oma ongelmani on se, että kun käännän uuteen suuntaan pohkeella, ohjat kuin huomaamattaan alkaa johdattaa. Ihan tahattomasti. Siispä keskityin pitämään kädet nupin edessä keskellä ja ohjaamaan vain niillä jaloilla. Loppujen lopuksi Dixie toimi tosi hyvin jalasta.

 

Lopuksi otettiin laukkaa, isolla pääty-ympyrällä. Aloitin ensin meille helpommasta laukasta, vasemmasta kierroksesta. Laukka nousi hyvin ja vaikka olikin aluksi melko reipasta, sain pian sitä säädeltyä rauhallisemmaksi. Se myös siirtyi hienosti käyntiin pienellä eteenpäin nojaamisella. Dixien laukka pompottaa edelleen aika paljon, koska takajalat eivät olleet vielä täysin mukana (siispä täytyy jatkaa pivottitreenausta) mutta istuin siellä jo lopuksi ihan ok. Uusi satula ainakin oli tosi tukeva ja kiva istua myös ei niin tasaisessa laukassa.

 

Oikea kierros, Dixien tuplasti vaikeampi suunta. Ratsastuksenopettajani läpiratsasti Dixien eilen ja koki myös tämän oikean kierroksen laukan - totesi että se oli todella epämukavaa istua. Ja sellaista se nytkin oli, laukka pompotti todella paljon enemmän kuin vasen ja ohjattavuus hävisi. En edes tiedä mitä tapahtui,  Dixie säntäsi toiseen suuntaan ja vaihtoi samalla laukan. Otin sen käyntiin takaisin ja otin vielä toisen noston oikeaan, vähän parempi onneksi. Myöhemmin tuli kehuja hienosta laukanvaihdosta, vaikkei ollutkaan tahallinen :D

 

Mutta täytyy olla tuohon tuntiin tyytyväinen, Dixie liikkui tosi kivasti, sain sen hyvin taipumaan ja istunta oli parempi, jalat suorina alaspäin. Vasen laukka oli myös hyvä, mutta oikea vaatii vielä paljon laukkatyöskentelyä ja pivotteja, jotka aktivoivat takaosaa enemmän töihin.

 

Tänään menin Dixiellä ilman satulaa, hain sen suoraan tarhasta ja laitoin kentällä suitset ja itselle kypärän päähän. Tein paljon ravikahdeksikkoja ja kun niillä meni hyvin, ravailin tehtävästä pois. Poni tuntui aluksi tosi kyllästyneeltä ja laiskalta, mutta alkoi sitten reipastua. Tänään se ei taipunut aivan niin hyvin kun eilen, mutta pari hyvääkin kertaa tuli (paitsi ei videolle, tietenkään.) Mutta katsokaa itse videosta. :)

 

Kysymyspostaukseen vastaukset

Noniin, eli nyt seuraa vastaukset kaikkiin kysymyksiinne! Tänään olin myös aika hauskalla tunnilla, mutta siitä tulee juttua vasta huomenna. :)

1. Onko Dixie kehittynyt jossain asiassa sen jälkeen, kun se tuli teille?
On. Tässä vähän aikaa sitten ratsastuksenopettaja läpiratsasti sen ja tuumasi, että ollaan me edistytty sen kanssa oikeaan suuntaan. Dixiestä on tullut iloisemmin eteenpäin liikkuva, kun alkutalvesta se oli superlaiska. Nyt se nostaa myös paremmin kummatkin laukat, vasen on jo ihan hyvä mutta oikean kanssa on tekemistä!

2. Kuinka kauan olet kirjoittanut tätä blogia?
Kirjoitin tätä jo Tähden, eli entisen hevoseni aikaan, joten on tässä pian kaksi vuotta kulunut.

3. Kuinka monta ihmistä käy blogissasi keskimäärin päivässä?
Vaihtelee aika paljon. Keskimäärin 100, uuden postauksen julkaisemispäivänä välillä jopa 200.

4. Mistä olet keksinyt blogille nimen?
Jostain kirjasta.

5. Kuinka mones postaus tämä jo oli?
83 postaus.

6. Mitä kaikkia varusteita sinulla on?
Ihan perus juttuja. Kypärä, ratsastushousuja, -paitoja, -takkeja, -sukkia, -hanskoja, -kenkiä ja -pipoja. Parit chapsit löytyy myös, mutta niitä harvemmin tulee käytettyä, samoin kannukset. Pian toivottavasti saan buutsit, niin voisin heittää hyvästit johdpureille.

7. Entä Dixiellä?
Dixiellä on nyt uusi satula, lampaankarva Reinsman huopa, korottava filtti, suitset, riimuja, loimia, perusjuttuja. Sitten tietenkin harjat ja muut hoitotarvikkeet.

8. Mikä on ihanin hevosmuistosi ikinä?
Niitä on aika monta, nyt kuitenkin mielessä on ekat kisat Dixien kanssa.

9. Entä kauhein?
Varmaan se, kun Tähti (entinen hevonen) pääsi karkuun ja jouduttiin hetki etsimään, ennen kuin se löytyi.

10. Kuka yleensä kuvaa ratsastuksesi?
Äiti, joskus joku kaveri.

11. Kuinka usein käyt tallilla viikossa?
Kesälomalla lähes joka päivä, nyt koulujen alkaessa niin usein kuin mahdollista. Varmaan aika realistinen luku olisi 5x viikko, joskus enemmän, joskus vähemmän.

12. Kuinka kauan olet yleensä tallilla?
Venyy yleensä aina tosi pitkään. 2-3 tuntia on varmaan se normaali.

13. Oletko koskaan ollut hevosleireillä?
Kerran päiväleirillä, mutta sitä ei varmaan lasketa. :D Olisi kyllä hienoa päästä joskus Dixien kanssa johonkin leireilemään, mutta tuskinpa sellaista mahdollisuutta tulee.

14. Maat, johon haluat matkustaa?
Yhdysvaltoihin, kreikkaan ja portugaliin.

15. Kielet, joita puhut?
Englantia, ruotsia ja jotenkuten saksaa.

16. Mitkä 3 adjektiivia kuvaavat sinua parhaiten?
Nää on vaikeita! Ehkä pirteä, sarkastinen, huumorintajuinen. :D

17. Oletko aina ratsastanut länkkäriä?
Suurimman osan, välissä harrastin vuoden klassista.

18. Miksi lännenratsastus eikä normaali?
Koska tykkään länkästä enemmän. Dixiekin varmaan järkyttyisi jos yrittäisin pientä enkkuläpyskää laittaa sen selkään :D

19. Oletko koskaan hypännyt Dixiellä?
En vielä, mutta suunnitelmissa on kyllä useammankin kerran käynyt. Ehkä me joskus vielä kokeillaan maahankaivettuja hurjia ristikkoja.

20. Onko Dixie sun unelmahevonen?
Kyllä se taitaa olla, aika lähellä ainakin.

21. Minkä tasoinen ratsastaja olet?
Vaikea määritellä, kun tässä lajissa ei ole niitä heC ja heB juttuja. Kahdeksan vuotta olen kuitenkin ratsastanut.

22. Entä Dixie?
Se on ollut belgiassa ilmeisesti reininghevosena, mutta myös pikkulapset ovat humputelleet sillä että varmaan taidot on vähän ruostuneet. En osaa yhtään sanoa sen tasosta mitään, mutta laukanvaihdot ainakin onnistuu.

23. Lempiblogisi
Iloinen mieli korvaa puuttuvan älyn , Lännen nopein ,For better for worse ja voitto kotiin blogit. Yleensä tulee kyllä luettua myös muita, mutta näiden postaukset luen aina.

24. Minkä rotuinen Dixie on?
Löytyy esittelysivuilta, mutta Quarter.

25. Esteet vai koulu?
Länkkä!

26. Kauanko oot ratsastanut?
Kahdeksan vuotta.

27. Millä eri talleilla oot ratsastanut?
Jesitalli, Kirsin talli, Tupunan ratsupiha, Wallan talli ja ei tule ainakaan mieleen muita, mutta voi olla.

28. Mikä Dixiessä on parasta?
Sen luonne varmaan, vaikea sanoa jotain yhtä asiaa. Ehkä fiksuus, kiltteys, rentous ja tyytyväisyys. Se tulee usein portille vastaan ja laitumella teki tätä jopa ravaten.

29. Onko muita harrastuksia ratsastuksen lisäksi?
Ei ole, aika ja jaksaminen loppuu.

30. Lempiruoka?
Varmaan meidän iskän tekemä spagettilaatikko, ihan parasta!

31. Mitä harrastaisit jos et ratsastaisi?
Varmaan jotain zumbaa tai vastaavaa.

32. Lempivärisi?
Vaaleansininen.

33. Tavoitteesi Dixien kanssa?
Saada oikea laukka rullaamaan, että Dixie laukkaisi paremmin takajalkoja alle ja saataisiin se kauhea pomppuisuus siitä laukasta pois. Vasen on paljon parempi, se ei pompota enää niin paljoa ja sitä on muutenkin helpompi säädellä.

Nämä tulivat nyt vähän putkeen ja ilman kuvia, mutta toivottavasti jaksoitte lukea.

Myytävänä lännensatula!

 



Myytävänä ihana synteettinen Big horn lännensatula, istuin osa 15 tuumainen. Ollut meillä käytössä pari vuotta ja sopinut hyvin niin suomenhevosen kun Quarterinkin selkään. Mukaan saa vyön ja satulahuovan. Hyväkuntoinen ja ehdottoman ihana istua!  Hintapyyntö 300e ja kiinnostuneet laittakaa sähköpostia wallanfani98@gmail.com (jossa annan teille äitini sähköpostiosoitteen, mitä hän ei halua laitettavan julkiseksi tähän postaukseen.)

ps. Lukijoille tiedoksi, meillä on nyt Dixiellä uusi satula, josta tulee sitten joskus postausta ja siksi vanha on myynnissä.

Vuorossa kysymyspostaus!

Pitkästä aikaa ja uusien lukijoiden tultua lisää järjestän kysymyspostauksen. Kaikkea saa kysyä minusta ja Dixiestä. Postauksen toteutan kun kysymyksiä on tullut tarpeeksi, joten kaikki vaan kyselemään! :)

Kun ei vaan osaa..

 

..istua satulassa siis. Yläkroppa on kyllä (ainakin yleensä) ihan hyvä, mutta tämä jalkaongelmani, jonka tulette taas kerran bongaamaan kuvista. Perjantaina olin Dixien kanssa tunnilla, jossa pääpainoisesti yritin keskittyä jalkoihini. Ne menee vaan väkisin tohon koukkuun ja suorana pitäminen ei tunnu onnistuvan kovin kauaa. Ja varsinkin kun keskityn pitämään jalat suorina, hevosen ratsastaminen menee ihan perseelleen.

Nyt olen siis alkanut tehdä lonkankoukistaja venytyksiä ihan urakalla ja tänään taas yritin keskittyä jalkoihini - mikä ei kyllä kuvista käy ilmi..

Kärpäset kiusaa

Jalkojen koukku :s

Kuvista sen näkeekin. Yriin keskittyä kahteen asiaan - siihen, että Dixie kääntyy pohkeesta ja siihen että jalkani ovat suoraan, roikkuvat rennosti alaspäin. Ponin sain kääntymään paikoittain tosi hyvinkin ja menemään välillä kivassa muodossakin, mutta jalkojen korjaus ei ainakaan kuvien perusteella onnistunut kovin hyvin. Mutta ei tommoinen voi yhdessä hetkessä lähteäkään pois, jos se on ollut jo kauan vikana.

Näyttääkö se vaan vähän suoremmalta?

Jossain välissä laitoin ohjat nuppiin kiinni ja katsoin, kääntyykö se oikeasti jalalla. Välillä kääntyi, välillä ei.. Siispä jatkettiin tätä treenausta ja aina välillä koitin keskittyä jalkoihinikin. Pikku hiljaa Dixie alkoi kääntyä niinkin hyvin ilman ohjia, että voitiin tehdä pieniä voltteja tötteröiden ympäri. Se oli myös tosi kiva siirtymisisissä, siirtyi käyntiin ja käynnistä raviin tosi pienin avuin. On se hienoa että hevonen toimii vaikka ratsastaja istuukin kuin joku aivokääpiö.

Nyt täytyy vaan alkaa joka ratsastuskerta venyttämään noita jalkoja suoraksi alaspäin ja jatkaa lonkankoukistajien venyttelyä. Ehkä mä vielä joskus tuhannen vuoden päästä saan jalat paikoilleen :D Onneksi Dixie on kärsivällinen opettaja. :)

Jee! Suora jalka.

On se hyvä että yhdestä miljoonassa kuvassa jalkani on ainakin lähes oikein. Vielä kun varpaat osoittaisi eteen, mutta se olisikin sitten jo liian täydellistä. :D

Ratsastuksen jälkeen poni sai aamuruokansa ja sitten pääsi tarhaan kavereiden kanssa. Siihen ainakin olen tänään tyytyväinen, että se meni tosi hyvin.

Istuntaa ja laukkailua

Perjantaina eli eilen oltiin Dixien kanssa tunnilla, jossa ratsastajat joutuivat ihan kunnon rääkkiin. Piti nostella jalkoja vuorotellen ja pitää niitä hetki aina ylhäällä - ensin ravissa ja käynnissä. Sitten kevennettiin ilman jalustimia, ensin taas käynnissä ja sitten ravissa. Ravissa se oli oikeastaan tosi helppoa ja kivaa ja tässä piti saada ponia oikeasti ravaamaan reippaammin kuin yleensä. Ja sehän tuntui olevankin ihan intoa täynnä, välillä sai aina vähän himmailla tahtia. Tehtiin myös ensin käynnissä ja sitten ravissa ilman jalustimia kevyttä istuntaa pitkät sivut. Kamalaa sanon minä :D Kyllä nyt laukassa se vois mennä ja hetkeksi esteen yllä mutta käynnissä tai ravissa yksi pitkä sivu oli kyllä aika tuskaista. Mutta oli kyllä tosi kiva tunti, vaikka tänään tuntuukin paikoissa. Käytettiin ilmeisesti eri lihaksia, mitä yleensä käytän.

 

Tänään menin yhdessä äidin kanssa jo aamulla tallille ja Dixie odotteli karsinassaan. Kentällä äiti ratsasti sillä ensin, teki parit ravipivotit ja sitten vaihdettiin. Aloin ravaamaan kahdeksikkoa ja aina kun kahdeksikolla menee hyvin, palkaksi lähdettiin ravaamaan toisaalle. Välillä mentiin myös puomeja, mutta niitä ei nyt tänään mitenkään tarkoituksellisesti treenattu, kun ne tuntuivat sujuvan niin hyvin.

 

 

Tässä menee hyvin ja rennosti, kantapääni saisi tosin olla alempana

Puomeja ravissa, kummatkin innoissaan :D

 Tein myös pari vitos- ja kutospivottia ja ne menivät tosi hyvin. Nyt Dixie ei tehnyt enää niitä niin löysästi, kuin vielä joskus. Se kääntyi välillä kyllä niin huonosti, että pivotit tuli ihan tarpeeseen. Tarkoitus oli saada Dixie menemään hyvin, mutta äiti huuteli myös minulle, jos koukistin jalkojani. Käsittämätöntä, että niiden pitäminen suoraan alaspäin voi olla niin vaikeaa. Ehkä mä vielä joskus opin..

Jalkaongelma, kaikki neuvot otetaan vastaan!

Sitten kun olin ravaillut varmaan jonkun ajan ja Dixie alkoi tuntua tosi hyvältä, kysyin äitiltä, että uskaltaisko kokeilla parit nostot.  Se tuli sitten siirtelemään tötteröitä että sain tilaa mennä isoa ympyrää. Ajattelin nostaa vasempaan kierrokseen, kun se on meille helpompi kierros laukata, etten tyrisi sitten mitään vielä oikeassa. Nostin ensimmäisen laukan ravista ja Dixie nosti sen todella hyvin. Välillä se yritti pienentää ympyrää, että siitä minun piti olla tarkkana. Ja pidin myös sisäkäden ohjan löysemmällä, etten taivuttaisi sen päätä keskemmälle.

Kummatkin tykkää!

 

Otin ensimmäisen noston jälkeen myös toisen, joka nousi hienosti ja muutenkin Dixie meni hienosti isolla ympyrällä ja muutenkin meni hyvin. Toisen noston jälkeen kun yritin pyytää hetken päästä vielä kolmatta, oli Dixie jo vähän innostunut ja tehtiin sen kanssa hetki volttia ja sitten kun se ei enää touhottanut, nostin laukan. Ja se laukka taisi olla kaikista paras, kerran poni meinasi hyytyä mutta sain naksuttamalla sitä jatkamaan laukkaa. Kun pyysin, se hidasti myös heti käyntiin ja sai isot taputukset ja kehut. Eli tosiaan, tämä oli meidän eka laukka, kun ei olla tunnilla vaan mentiin itsenäisesti. Tunneilla olen kyllä monta kertaa laukkaillut Dixiellä.

Ravasin vielä hetken laukkojen jälkeen ja sitten annoin ponille pitkät ohjat ja mentiin loppukäyntejä. Ratsastin sen kentältä tallin pihalle ja Dixie meni taas niinkin tosi hienosti. On se kyllä ihan super otus, mun number one ponimus <3

Isot kiitokset!

Kuvat otti äiti Canonilla, ensimmäistä kertaa siis kuvasi järkkärillä. Laatu vähän huononi siksi, että jouduin rajaamaan kuvia lähemmäs, koska meidän putki ei zoomaa kovin pitkälle. Pitkäaikaiset lukijat kyllä silti varmasti huomaavat eron, että nämä ovat kuitenkin parempia kuin videokameralla otetut kuvat. Ja vähän oma moka tuo, kun laitoin äitin kuvaamaan TV-asetuksella, vaikka piti laittaa urheilukuvaukseen.

Puomeja puomien perään

Ääh, onpas venynyt taas kirjoittelu. Mutta itse en tykkää kirjoitella mitään ilman kuvia/videoita, joten syy on suurimmaksi osaksi siinä. Perjantaina olin tunnilla ja tehtiin alkuverkaksi suoria linjoja pivottien kanssa ja sitten puomitehtävää.  Tehtävässä siis oli (laskujeni mukaan) hieman vajaat 20 puomia U-kirjaimen muodossa. Niitä mentiin ravissa ja ulkojalan piti astua aina ensin puomin yli.

Alkukompurointien jälkeen toinen kerta sujui hyvin, mutta kolmannella kerralla vauhti lisääntyi ja meni vähän rynnimiseksi. Lopetin viimeiseen hyvään kertaan ja ihan hyvä fiilis kuitenkin puomeista jäi, vaikkei ne ihan täydellisesti vielä tuolloin menneetkään.

Tänään eli tiistaina ratsastin nyt ponin vihdoin niin, että oli kuvaaja. Koska kyseessä oli äitini, kuvat on otettu videokameralla - senkin käytön opettelu on vieläkin yli vuoden kuluttua toisinaan tälle vaikeaa, joten päätin jättää Canonin käytön opettamisen vielä toiseen aikaan. Ja tarkoitus oli ottaa enemmän videoita, mihin tuo videokamera paremminkin sopii. Harmi vaan siis, että tämän takia kuvat ovat mitä ovat.

Tein taas alkuun suoria linjoja ja vitos ja kutospivotteja. Äitikin totesi että saatiin hyviä pivotteja ja itsekin huomasin, että niistä onnistui aika monet tosi hyvin. Kun olin tehnyt tätä tehtävää ravissa ja käynnissä, päätin treenailla puomeja. Menin ne alkuun pari kertaa käynnissä molempiin suuntiin ja sitten ravissa.

Ensimmäisen raviräpellyksen jälkeen (kun olin saanut otettua itseäni niskasta) aloin ratsastaa ja puomit menivät tasaista ravia niin, että kaikki puomit tuli astuttua vasemmalla jalalla. Eikä ollut edes mikään sattuma, tätä tehtiin monta kertaa! Kertaakaan poni ei kiihdytellyt vaan ennemminkin piti pitää huolta siitä, että ravin tahti pysyisi tasaisena, eikä sammuisi. Meni kyllä nyt niiiiiin hienosti ne puomit, että Dixie sai isot kehut! Se meni myös suorat linjat ja pivotit tänään todella kivasti ja kääntyi (useimmiten) pienestä jalan kosketuksesta.

Dixie meni siis kaikinpuolin hyvin, mutta vielä kun oman istunnan saisi kuntoon. Suurin ongelmani on nuo jalat - miksi se on niin vaikeaa pitää ne pitkänä alaspäin? Minä kun jotenkin saan nostettua kantapään ylös. Ilman jalustimia olen yrittänyt usein mennä alku ja loppukäynnit venyttelyksi, mutta silti jalustimien kanssa aina jalka nousee. Tähän pitää taas alkaa kunnolla panostamaan, niin että sadan vuoden päästä jalkani olisivat lähemmäs niin kuin niiden kuuluisikin olla. Onneksi yläkroppa on ainakin tähän mennessä ollut ihan ok, katsetta olen saanut parannettua ja enää vain hyvin harvoin tulee tuijoteltua ponin niskaan.



Vaan mitäs paljastui kotona.. Kuvaaja oli ollut selvästi niin eläytynyt, että oli unohtanut kuvata kuin vain parit käyntipätkät ja yhden ravin. Vähän kyllä nyt harmittaa, mutta kai tämä nyt tyhjää parempi on. Videon alussa olevan ponin huulenroikotuksen ja harjauksen kuvasin itse lauantaina, jos joku ihmettelee paidan vaihtumista.

Ostoksia ja vähän muutakin

 

 

 

Aah. Olen jo pitkään halunnut itselleni farkkuratsastushousut ja maanantaina Tuurissa ollessani sellaiset löysinkin. Tarkoitus ei kyllä ollut ostaa ratsastuskamppeita, mutta toisin kävi.. Nämä Eurohunterin housut olivat rakkautta ensisilmäyksellä ja itseäni hirvitti katsoa hintalappua. Mutta kun housuissa luki 39e, otin heti pari kappaletta eri kokoja ja suorastaan juoksin sovituskoppiin. Ne tuntui juuri niin kivalta päällä kun näyttikin ja päätin että ne lähtee kyllä mukaan.

 

Eilen tunnilla käytin näitä ekan kerran ja tuntui todella mukavilta housuilta. Mitäs te tykkäätte? Itse ainakin rakastan!

 

 

Ratsastushousujen jälkeen huomasin, että Eurohunterin syys/kevät ratsastustakki maksaa vain kympin. Pakko sitäkin oli kokeilla, kun itseltä kevät ja syksytakki puuttuu. XS-koko minkä otin, on hihoista vähän liian iso, mutta muuten sopiva ja ihan hyvännäköinen takki muutenkin. 

 





Seuraavana päivänä käytiin vielä Parkanon ratsastustarvikkeessa, kun oli matkan varrella ja sieltä löysin Equilinen tekniikkaratsastussukat (näkyvät myös kolmannessa kuvassa.) Ratsastussukkia kun ei voi olla koskaan liikaa ja nämä olivat pirteän väriset.

Kaikki tämän postauksen kuvat on otettu uudella kamerallani Canon 1100D:llä, jonka putkena toimii f/3.5-5.6 IS II 18-55mm. Vanhojen bloggauksien kuvia verraten, nämä ovat parempi laatuisia ja eivät mene huonoksi vaikka rajaisi kuvaa miten. Ratsastuskuvat olen kuvaillut urheiluasetuksilla ja olen yrittänyt opetella käyttämään ISO arvoa, valotuksen ja aukon säätöä. Vaikeaa, mutta ehkä sitten kun ne kunnolla oppii niin tulee vieläkin parempia kuvia. Neuvoja otan mielelläni vastaan kokeneemmilta :)