Kuvapainotteista

Plussapallo ottaa arskaa

Perjantaina olin Dixien kanssa halter-tunnilla maneesissa. Halter at showmanship on siis laji, jossa taluttaja esittää maastakäsin hevosta. Lajissa arvostellaan esittäjän taitoa esittää hevosta. Tätä olemme jo treenanneet paljon ja treenataan edelleen kesän kisoja silmillä pitäen. Itse tykkään tästä lajista ja hevonenkin tuntuu tykkäävän, kun on vaihtelua sillekin ratsastuksen lisäksi.

Alkukäynnit käveltyämme aloin tekemään spinejä (Takajalat paikoillaan, etujalat kääntyy). Dixie käänsi päätään ja vartalo laahasi perässä. Sain tähän todella paljon uusia neuvoja ja pari kertaa opettaja näytti kädestä pitäen, miten saan sen hevosen väistämään. Ja nepäs auttoikin, tuli monia tosi hyviä, vaikkakin tamma turhautui jossain välissä ja meinasi alkaa napsia.

Aina kun tuli hyvä spini, menin tekemään jotain muuta, esim. ravaamaan ja siirtymisiä. Niin ja jalat tasan pysähdyksiä, mitkä menikin ihan loistavasti. Poni osaa jo järjestellä tosi hyvin itse jalkansa tasan ja oli myös herkkä vartalonkielelle. Kun vähän nojasi sitä kohti, se jo ymmärsi peruuttaa. Tuli aika hyvä fiilis!

Tää on tosi Dixiemäinen kuvakulma :D

Lauantaina mulla oli heppavapaa, kun olin shoppailemassa ideaparkissa. Mukaan tarttui ihana rippimekko, vielä ihanammat rippikengät, paitoja ja Lumiaan kuoria. Niin ja ihana kummitäti lahjotti onepiecehaalarinsa, joten kaikin puolin kiva päivä :3

Tänään oltiin sitten Dixien, äidin ja erään tallilaisen hevosensa kanssa kivalla maastolenkillä maastakäsin. Se oli semmonen rento maasto, hevoset saivat syödä ja muutenkin lönköteltiin ihan rauhassa eteenpäin. Dixie meinasi kerran piehtaroidakin. Kuitenkin se käyttäytyi tosi mallikkaasti koko lenkin.

Lenkkeilyn jälkeen mentiin vielä maneesiin ja aloin tehdä sen kanssa taas halter juttuja. Kierreltiin ravissa tötteröitä ja tehtiin spinejä ja hevonen kääntyi ekalla kertaa ihan täydellisesti. Seuraavilla kerroilla sitten ei tullutkaan yhtä napakoita, mutta yksi spini jossa pidin narun ihan löysänä ja kävelin vain kohti ja hevonen väisti minua oli todella wau-tunne.

Ps. Ei tullut oikein muita kuin tarhakuvia, sori! Ei ehditty ottaa, mutta ensikerralla yritän vähän panostaa kuvaukseenkin.

Pikakuulumiset

Anteeksi tauko, perjantaina olen menossa tunnille, joten silloin on luvassa taas vähän järkevämpää postausta. On ollut kiirettä kiitos skobaharjoitusten (maanantaina inssi, jänskättää pääsenköhän läpi. Jos pääsen niin pääsen sit tallillekin useammin omin avuin, hih) ja koulussakin on ollut ihan kiitettävästi kokeita. Ja koeviikko jatkuu edelleen, huomenna terveystieto ja perjantaina äikkä.

Nyt on myös vähän takapakkia ratsastuksesta. Eilen olin tunnilla ja se meni kyllä ihan johonkin metsään, johtuen omasta korvien välistäni :D Itseäni jänskätti maneesi ja jännitys tarttui sitten hevoseenkin. Ärsyttävää, pitäisi saada nyt tolkutettua itselleni, että maneesissa on ihan samanlaista ratsastaa kun kentällä. Kentällä olen täysin rento ja se sama rentous pitäisi löytää vielä maneesiinkin. Se meinaan varmaan koki jonkun kolauksen silloin olikohan helmikuussa, kun Dixie pelästyi maneesin toisessa päädyssä ja tultiin mukavat kiitolaukat.  Mutta, mulla on kaikki aika sitä rentoutta maneesiratsastukseen hakea, joten täytyy vaan käskeä itseäni lakata stressaamasta.  Eipä siitä enempää, perjantaina otan itseäni niskasta kiinni ja aion todellakin ratsastaa paremmin.

Dixielle kuuluu yleisesti ottaen ihan hyvää, lähes joka kerta kun sen hakee tarhasta, se on ollut paalilla syömässä. Vähän sillä on ollut nyt kiukkupussipäiviä, mutta eipä kummempia. Viikonloppuna menin sen kanssa maneesissa showmanship at halteria maastakäsin ja siinä se toimi kun unelma. Pujoteltiin tötteröitä ravissa, pysäytykset, spinit, kaikki sujui. Eli siis jotain positiivistakin. Ja äiti on myös ollut nyt maneesissa sen kanssa tunneilla ja hyvin ovat menneet. :)

Hömelö, rakkain poni <3

Kysymyspostaukseen vastaukset

Dixien puoli

1. Dixien säkäkorkeus?
150cm

2. Kuinka usein käyt hoitamassa/ratsastamassa Dixietä?
Se vaihtelee, mutta viikolla n. 3-2 kertaa, joskus enemmänkin. Viikonloppuna molemmat päivät.

3. Milloin sillä on vapaapäivä?
Varsinaista päivää ei ole määrätty sen vapaapäiväksi vaan se on aina silloin, kun äiti tai minä en ehdi tallille. Pääsääntöisesti kerran viikossa sillä on vapari tai ainakin kevyempi, esim. maastakäsittelypäivä.

4. Jos Dixie olisi ihminen, millainen se olisi?
Tämä on vaikea. :D Kai omanarvontunteva, mutta kuitenkin leppoisa ja ystävällinen leidi.

5. Aiotko joskus hypätä Dixiellä?
Kyllä mua vähän houkuttaisi joskus kesällä mennä ensin puomeja ja sitten laittaa vaikka pari ristikkoakin. Eli kyllä me varmasti joskus kokeillaan, mutta hyvin minimaalisissa mittasuhteissa.

6. Annatko kavereidesi ratsastaa sillä?
No yhden kaverini olen antanut koittaa, mutta kyllä varmasti joskus joku muukin pääsee testaamaan.

7. Minkä värisiä varusteita alat kerätä Dixiellä, vai keräiletkö kaikkia?
En keräile oikein mitään, vaikka haluaisinkin. Sillä on vähän joka väriä kaikki tällä hetkellä: vihreä ulkoloimi, sininen fleece, punaiset harjat ja harjakori, valkoinen huopa ja musta riimu.

8. Montako huopaa Dixiellä on?
Yksi.

9. Entä riimua?
Kaksi käyttökuntoista. Toinen on fleecepehmusteinen musta, jonka olen sille itse ostanut. Toinen on sen mukana tullut vihreä, jota en hirveästi rakasta.

10. Dixien hyvät puolet?
No sillä on käyttäytyminen varustaessa kunnossa ja muutenkin se käyttäytyy tilanteessa kuin tilanteessa fiksusti. Se on leikkisä ja utelias ja tykkää kun sen kanssa tehdään asioita esimerkiksi maastakäsin. Ratsastaessa se on myös kiva ja sillä on supertasaiset askellajit, joiden ansiosta ilman satulaakin on kiva mennä.

11. Siivoatteko aina itse Dixien karsinan?
Jep, äiti tai minä sen joka päivä siivoaa.

12. Onko Dixie sinulle "se oikea"?
No sitä on aika vaikea sanoa, kun en tiedä tulevaisuudesta. Mutta nyt uskoisin, ettei Dixieä kivempaa eläintä olekaan :D

13. Mitä asioita haluat Dixiessä kehittää?
Pohjetta. Sitä aletaan nyt ratsastaessa treenata niin, että poni alkaa kääntyä pienestä jalan kosketuksestakin. Ei oikeastaan ole juttuja, jotka eivät tarvitsisi kehittämistä. Kaikki tarvitsee, minä sekä Dixie.

14. Mieleenpainuvin maasto Dixien kanssa?
Varmaan tällähetkellä maastakäsin maasto kun kahlattiin syvässä lumessa ja poni selvästi nautti. Se sai myös rauhassa maistella kaikkia jänniä juttuja, kuten puunkarnaa ja varpuja ja sen ilmeet olivat näkemisenarvoisia, kun joistakin se ei tykännytkään :D

15. Onko Dixie ennemmin reipas vai laiska?
Laiska. Yrittää päästä aina kaikesta helpoimmalla, mutta nykyään kun sitä vain käskee, se menee jo hyvin eteenpäin. Kehittymistä siis tapahtuu!

16. Mitä kuolainta käytätte sillä?
Normi länkkänivel, jossa kupariraitoja auttamassa syljeneritystä.

17. Käytätkö sillä suojia/pinteleitä?
Ei. Mulla kyllä olisi kaapissa yhdet punaiset fleecepintelit, jotka olisivat olleet ihan kivat laittaa sille talvella. Mutta ensitalveen sitten. :)

18. Tarhaako Dixie yksin?
Ei, se tarhaa n. 5? tamman laumassa, jossa on Quartereita ja taitaa yksi Painttikin olla.

19. Onko Dixie ahne vai nirso?
Ahne heinää kohtaan. Nyt se on oppinut myös syömään leipää, mutta eilen juuri nauroin sitä kun se haukkaa leivästä pienen palasen, syö sitä kauan hartaudella niin, että kaikki murustuu sen alle. Ihana poni :D

Sarin puoli

20. Onko sulla KIK:iä? Jos on, saako laittaa viestiä?
On, Sarzanna nimellä löytyy ja jos uskaltaa, niin toki voi kikata.

21. Haastavin asia ratsastuksessa?
Ehkä se että jokainen hevonen on erillainen ja jokaista pitää ratsastaa tavalla, joka niille sopii. Ei voi vaan siis olettaa, että tämäkin toimii niinkuin se oma hevonen.

22. Odotatko paljon tulevaa kesää?
Todellakin!

23. Koska aloit kirjoittaa blogia?
Viime vuonna jonakin päivänä, ihan tarkkaan en muista.

24. Mikä on lempieläimesi, jos se on hevonen, niin mikä on seuraava?
Hevonen on ykkönen, ja varmaan koira kakkonen.

25. Meikkaatko kouluun?
Joka päivä.

26. Farkut vs collarit?
Farkut

27. Mikä on lempivuodenaikasi?
Ehdottomasti kesä <3

28. Entä lempikoira/hevosrotusi?
Hevosrodut ovat vaikeita, mutta ehkä Quarter. Suokkikaan ei kyllä paljoa häviä. Koirista ehdottomasti mäyräkoirat.

29. Pidätkö suklaasta?
Joop.

30. Kuinka monta kirjaa omistat?
Öö.. Onhan niitä ihan kivasti. :D

31. Luetko paljon?
Mulla on "ajanjaksoja" jolloin luen enemmänkin, mutta sellaisia on aika harvoin kiireiden vuoksi. Nyt en ole pariin kuukauteen lukenut mitään kirjaa.

32. Mikä on lempikirjasi?
En osaa lempikirjoja sanoa, mutta lempikirjailijoita Charlaine Harris, Sophie Kinsella, ja ykkösenä Tess Gerritsen.

33. Olisitko halunnut päästä tampereen hevosmessuille?
Olisin ehdottomasti, mutta sinänsä hyvä että olemattomat rahani säästyivät. Koska tiedän, että sieltä en olisi tyhjin käsin tullut takaisin :D

34. Tykkäätkö enemmän hevosista vai poneista?
Ehkä hevosista, vaikkei poneissakaan mitään vikaa ole.

35. Parasta hevosissa?
Tämä on vaikea. Ää en osaa vastata, kaikki niissä on parasta. :)

36. Kävitkö Tampereen hevosmessuilla?
En.

37. Oletko jo kuullut herpesviruksesta?
En ole kenenkään kuullut siitä varsinaisesti puhuvan, mutta HT-netissä aihe on kokoajan esillä, joten olen siitä lukenut.

38. Millä tavoin aiot välttää viruksen tarttumisen Dixieen?
No jos kävisin toisilla talleilla, käyttäisin eri vaatteita Dixien tykönä. Pesisin myös kengät yms.

39. Pidätkö pinteleiden pyörittelystä?
En, pienempänä tein tätä enemmänkin. :D Mutta onhan ne ihan nätit ja fiksut hevosilla, mutta kauhea työ niissä on eka kääriä jalkaan, ottaa pois ja sitten kääriä taas valmiiksi rullaksi.

40. Entä harjan letittämisestä?
Tykkään, mutta kumilenkit on loppu. :s

41. Turhaudutko usein?
Tarpeeksi usein. Jos joku asia ei suju, jään yleensä miettimään sitä liikaa. :D

42. Paras luonteenpiirteesi?
Vaikea omalta kohdalta sanoa.

43. Entä huonoin?
Suorasanaisuus?

Kuvassa näkyy kypärä.

44. Lempiratsastusvarusteesi? Kuva siitä?
Kypäräni. <3 Hienoin kypärä mitä olen ikinä omistanut. Lippa siitä on ikävä kyllä murtunut, mutta muuten se on ehjä ja kiva.

45.Mikä kännykkä sinulla on?
Nokia lumia 900, mustanvärisenä.

46. Muumi vai smurffilimu?
En ole varmaan smurffia ikinä juonutkaan ja muumia ehkä joskus pikkulapsena. Siispä muumi.

47. Käytkö koskaan lenkeillä?
Jep, koiran kanssa.

48. Korkein hyppäämäsi este?
Kovin korkeita ei ole tullut hypättyä, mutta taitaa olla joku 50cm pysty.

49. Esteet vai koulu?
Länkkä! Ei vaan, kummatkin on kivoja.

50. Kisat vai valmennus?
Ensin pari todella hyvää valmennusta ja sitten kisat.

51. Monta tuntia päivässä vietät koneella?
Liikaa. Vaihtelevasti, ehkä jotain 3 tuntia, joskus enemmän, joskus vähemmän. Bloggaamiseen kun kumminkin kuluu aikaa - niinkuin myös toisten blogien lukemiseen, facebookiin, IRC:iin, rippimekkojen selailuun, mihin vain ;)

52. Mitkä ovat nettisivut, jossa käyt useimmiten?
Tällä hetkellä varmaan pari lempiblogiani, oma, ht-net ja pari nettisivua rippimekoista.

53. Minkä tasoinen ratsastaja olet?
Vaikea määrittää omaa tasoa. Enkkupuolella kisasin heC, mutta silti sanoisin olevani heB:n ja C:n vähintäänkin välissä. En tiedä.

54. Lemppariheppasi, jos omaa ei lasketa?
Eräs kiva suokki tuntihevonen Haka. :)

55. Miltä hevoselta olet oppinut eniten?
Tätä jouduinkin miettimään pitkään. Tuntihevosilta olen tietenkin oppinut paljon, mutta nopeasti mainittuna Pippurilta, Tähdeltä ja Dixieltä. En osaa sanoa, miltä eniten, koska Dixien kanssa tulen vielä oppimaan niiin paljon eri juttuja. :)


56. Mitä asioita haluat omassa ratsastuksessa kehittää?
Istunta kuntoon ehkä tärkein.

57. Aiotko kilpailla tulevaisuudessa? Jos aiot, mitä lajeja?
Kesällä tulee tallille kisat, eli sinne aion Dixien kanssa. Luokat vähän vielä avoinna, mutta kuitenkin enemmän kuin yhteen. :)

58. Onko sinulla Dixien lisäksi muita eläimiä, mitä?
Mäyräkoira Ville ja kaksi kissaa Vette ja Vatti.

59. Minkä muun eläimen haluaisit?
Semmonen pikkunen kilpikonna olis kiva :3

60. Mitä muuta harrastat?
En oikeastaan mitään muuta. Aika ei riitä.

61. Pahin tippumisesi?
Pippurilta joskus vuonna nakki ja muusi maastossa, kompastui alamäessä ja lensin kaulan yli niin, että poni lähti. Eipä sinänsä sattunut, mutta hirvitti, että jos se jääkin auton alle. Mitään ei onneksi kuitenkaan käynyt.

62. Minkä ikäisenä alotit ratsastuksen?
Kahdeksanvuotiaana.

Noniin, viimein sain tämänkin tehtyä. Tässä meni todella paljon aikaa, vaikka useissa kysymyksissä vastasinkin aika pikaisesti. Siispä jos joku jäi epäselväksi, kysykää ihmeessä lisää. :)

Viikonlopusta ja vähän muustakin

Sunnuntaina olimme yhdessä äitin kanssa tallilla. Pohdimme menisimmekö me maneesiin vai kentälle, mutta koska kentällä oli keskellä ihan ok kaistale, päätimme mennä sinne. Käyntiä lujempaa siellä ei voinut mennä, mutta itse keskityín pohkeisiin. Alusta Dixie oli jo heti sellainen, että mitkä pohkeet, en varmasti käänny sellaisilla. Siispä äiti laittoi meille tötteröitä ja aloin käännellä niiden läpi käyttäen pääpainoisesti pohkeita.

Ohjat nupissa, mutta katse korvissa.

Tässä sentään katse sinne mihin ollaan menossa.

Välillä jouduin tekemään pari pivottiakin, että oikeakin pohje menisi läpi. Puolessa välissä äiti laittoi tötteröt "jonoon" ja pujottelin sitten niitä. Se onnistui todella kivasti, myös niin, että ohjat olivat nupissa. Dixie alkoi kääntyä niin paljon kevyemmin, että olin tyytyväinen ja siirrettyttiin loppukäynteihin. Tuli kuitenkin tuota pohjejuttua tahkottua kentällä reilusti yli tunti.

Sitten eilen (maanantaina) olimme myös tallille. Äidin tilaama halter riimu tuli postista ja halusimme mennä koittamaan sitä heti. Tätä riimua tulemme siis käyttämään kaikissa halter ja showmanship at halter harjoituksissa ja kesällä myös kisoissa.

 

Tältä näytti poni, kun hain sen tarhasta. Ihan märkä, mutta näytti tyytyväiseltä, kun oli päässyt paalille. Joskus alkuaikoina se pääsi sinne oikeastaan vain silloin, kun "pomot" eivät olleet paikalla, joten olen myös tyytyväinen.

 

Talliin päin kulkiessa Dixiestä eräs pressu oli todella pelottava ja sen piti vähän peruuttaa ja pöristä. Se on siinä ennenkin ollut, mutta ilmeisesti nyt kun sadepisarat tippuivat siihen, sen tekemä ääni olikin pelottavaa. Hetken aikaa pällisteltiin ja sitten Dixie keräsi rohkeutensa ja sipsutti ihan nätisti talliin.

 

Tallissa harjailin sitä ja äiti sovitteli riimua. Se näytti vähän oudolta, ehkä siksi, että se nahka on vielä niin kovaa. Pitää siis varmaan rasvata se ensin. Siispä ei laitettukaan vielä halter riimua maneesiin, vaan mentiin ihan tuolla mustalla tavallisella. Siellä käppäiltiin ehkä puoli tuntia ja Dixie olisi halunnut mennä piehtaroimaan, märkä kun oli. Ei kuitenkaan annettu sille siihen lupaa. Siispä karsinassa meno oli tämän näköistä:

 



Tammamainen tamma päivä takana

Menin ajoissa tallille ja siivosin ponin karsinan, hain varusteet valmiiksi oven eteen ja sitten lähdin noutamaan sitä tarhasta. Tälläkertaa se oli portilla vastassa ja lähti tyytyväisen (ja kuraisen!) näköisenä mukaan. Siinä todellakin oli harjattavaa. Harjasin ensin piikkisualla, mutta silläkään ei tuntunut lika lähtevän, joten apuna käytin juuriharjaa. Näköjään muuten Dixielläkin on ihan pikkiriikkinen talvikarva, koska karvaa tuntui vähän lähtevän. Jalkojenkin sukat oli kaikkea muuta kuin valkoiset, eikä edes harjaus niihin auttanut. Ihana kevät, onnea vain kimonomistajille!

Tunnilla olimme kentällä, joka ei ollut vieläkään parhaimmassa kunnossa. Tietyillä alueilla lumi oli sulanut, mutta monessa kohtaa vasta sulamassa. Kiristin vyön ja nousin selkään ja kehuin tammaa, kun se seisoi täysin paikallaan odottaen, että ratsastaja on ready.

Alkukäynneissä meidän käskettiin nostella jalkoja vuorotellen. Jalkani olivat jo valmiiksi melko kipeät tappoliikuntatunnin jälkeen, joten tuntui ihan mukavalta. Mutta Dixieä ei häirinnyt jalkojen nostelu tippaakaan, normaalisti puksutti eteenpäin. Tunnilla oli myös yksi nuori hevonen, joka oli täysin rakastunut Dixieen. Se yritti aina välillä seurata tammaa parhaansa mukaan, ihana tapaus! :D

Aloimme tekemään taas samaa tehtävää, mitä viimekerralla. Ohjat satulanuppiin kiinni ja pohkeilla käänneltäisiin vuorotellen kolmen eri tötteröportin läpi. Minulla sujui jo alkuun paljon paremmin kuin viime kerralla, mutta silti ei mitenkään kehuttavasti. Dix kääntyy paljon paremmin vasemmalle ja varsinkin oikea kierros oli välillä tahtojen taistelua. Ratsastuksenopettaja antoi kyllä todella hyödyllisen vinkin, mikä toimi meillä hyvin. Kun kääntää ensin jalalla koskettamalla ja sitten taputtamalla ja mitään ei tapahdu, niin pitää vähän nostaa jalalla niinkuin kannus olisi jalassa. Tästä oli apua, kääntymiset alkoivat olla paljon eleettömämpiä.

Mutta koska käännökset eivät vieläkään olleet loistavia, opettaja käski minun tehdä ykkös ja kakkospivotteja ja sidepassia. Tässä tehtävässä huomaa, miten huonosti poni oikein pohjetta noteeraa. Jouduin kaikkea muuta kuin kiltisti välillä pamauttamaan ja jopa käyttämään ohjanperiä ponin persiille. Dixie oli  tammamaisella tamma päivällä ja heilautti välillä toista takajalkaansa taaksepäin ja yritti päästä tehtävästä peruuttamalla pois. Mutta jossain vaiheessa se tajusi, että ratsastaja on tosissaan ja alkoi ottaa niitä ristiaskeleitakin. Kun se otti niitä, yritin aluksi sidepassia, mutta huomattiin että parempi palkinto on vain ratsastaa ulos tehtävästä, tehdä jotain muuta hetki ja palata takaisin pivotille.

Pivottien vaikutus tuntui lopputunnista, kun mentiin pitkin ohjin loppukäyntejä. Kevyt pohkeenkosketus - ja humps, poni oli jo kääntynyt! Vasemmalle tämä meni kuin ajatuksen voimalla, oikea oli vielä vähän huonompi - muttei kuitenkaan huono. Hieno Dixie, olen todella tyytyväinen tähän tuntiin, koska todella opein nyt, miten tulee ratsastaa. Pivotteja pitää treenata itsenäisillä ratsastuskerroilla enemmänkin ja muutenkin käyttää pohjetta aina ensisijaisesti.

Kysymyspostaukseen voi muuten tuonne alle laitella vielä kysymyksiä, sen teen kun aikaa on! :) Pahoittelut kuvattomuutta.

Kysymyksiä tulemaan!

 

Nyt vihdoin vuorossa olisi monien toivoma kysymyspostaus. Postaus järjestetään, kun kysymyksiä tulee tarpeeksi joten heittäkää rohkeasti kysymyksiä! :)

Enkkuratsastaja Dixien kyydissä!

Tänään mukaan tallille tuli kaverini Aino. Olimme jo pitkään jutelleet, että hänen pitäisi tulla testaamaan Dixietä joku kerta ja tänään aikataulut sopivat vihdoin yhteen. Ensin siivottiin (tai minä siivosin, Aino hölötti vieressä) karsinan ja juteltiin niitä näitä. Kun oltiin karsina saatu siivottua, lähdettiin yhdessä hakemaan murua sisälle.

Dixie oli tarhan reunalla eikä se sieltä liikkunut metriäkään. Alistuin sitten itse menemään hakemaan sen kaiken kuran keskeltä. Ainon nähdessä Dixien hän totesikin, ettei se vaikutakkaan niin pieneltä kuin hän oli miettinyt. Aino kun itse on minua ainakin 20cm pidempi. :D

Tallissa harjattiin Dixie yhdessä ja se söi heiniään ja käyttäytyi hyvin. Välillä sen oli pakko haistella Ainoa tarkemmin, että kukas muukalainen sinä oletkaan. Harjauksen jälkeen satuloitiin, laitettiin suitset ja mars kentälle.

Vanhempi, ennen julkaisematon kuva jossa puolet ponista puuttuu.

Kentällä ratsastin itse ensin. Menin alkukäynnit pisin ohjin ja Dixie neitimäisesti ensimmäisellä kierroksella yritti väistellä lätäköitä. Toisella kierroksella ne eivät haitanneet enää yhtään, ihme otus. Kenttä oli aika raskaspohjainen ja jossakin kohdissa liukas, joten paljoa en tänään ravaillut. Menin ensin kaulaohjalla kääntymistä ja poni tuntui todella veltosti alkuun. Parin huomautuksen jälkeen alkoi taas muistaa homman nimen ja kääntyäkin ihan kunnolla. Silti en vaatinut siltä niin teräviä käännöksiä kuin yleensä pohjan vuoksi.

Kun olin itse ratsastanut Dixien, päästin Ainon selkään ja säädettiin yhdessä äidin kanssa hänelle jalustimet. Itsellä jalustimet on nelosessa ja Ainolle laitettiin ne kolmanneksi pisimpiin. Silti Aino tuumi, ettei Dixie vaikuttanut hänestä liian pieneltä ja omankin silmän mukaan ihan sopusuhtaisilta he näyttivät.

Aino teki ympyrää niin, että olin siinä keskellä neuvomassa. Ensin ihan vain perusohjausta. Enkkuratsastajasta oli kuulemma outoa mennä niin pisin ohjin. :D Käskin Ainon välillä vaihdella ympyrällä suuntaa ja tehdä pysäytyksiä. Pysäytykset onnistuivat omasta mielestäni aika hyvin varsinkin, kun Aino muisti pitää kädet alhaalla.

True kouluratsastaja the Aino keskittyy

Hevonen nukahti.

Käskin Ainoa myös ravaamaan erään suoran ja hyvin näytti sekin sujuvan. Kehui ravia todella tasaiseksi ja tuntui tykkäävän. Aino ravasi myös toisen suoran ja sitten hyppäsin selkään ratsastamaan loppukäynnit. Ainon sanoin Dixie tuntui todella kivalta ja on varmasti meille perfect.

Hoidettiin yhdessä hevonen talliin ja sitten lähdettiin kotiin. Aika kevyt liikutus oli ponilla tänään, mutta voi olla ihan hyväkin juttu, koska viikolla oltiin aika ahkerasti sen kanssa tunneilla. Huomenna sitten luultavasti taas vaihteeksi maastakäsittelyä, koska sitäkään ei olla pitkään aikaan tehty. Ja siitä tulossa kuvamateriaaliakin, tänään kun ei kuvailtu muuta kuin Ainoa. :)

Ohjat nupissa -tunti ja syvällisempää

Ihan mielenkiintoista hakea ehkä tarhan suurimmassa kuralätäkössä seisova hevonen. Dixie ei tullut milliäkään vastaan ja itsellä talviratsastuskengät jalassa, jolla en todellakaan olisi selvinnyt. Siinä sitten lammikon reunalta yritin houkutella hevosta, jolla ei tuntunut olevan mikään kiire. Hetken tuumimisen jälkeen se kuitenkin lähti mukaan.

Tunnilla menimme ilman ohjia, eli ohjat solmittiin satulanuppiin kiinni. Niin piti sitten mennä kolmen tötteröportin läpi aina tietyssä järjestyksessä. Se oli alkuun (ja oikeastaan koko ajan) todella vaikeaa. Dixien kanssa ollaan treenailtu nyt viime viikkoina kaulaohjaa ja sillä se kääntyy ihan pienestäkin pyynnöstä. Vaan entäpä jalat, kun pohkeella pyytää hevosta kääntymään? Seurauksena on joko vauhdin lisäys tai ei mitään.

Tunti meni omalta osaltani aika säätelyksi, kun Dixie ei kääntynyt ja sitä piti välillä ihan ohjankin kanssa huomauttaa. Tuntui, että varsinkin vasemmalle kääntyminen oli yhtä tuskaa ja pohje ei vaan yksinkertaisesti mennyt läpi. Menimme radan kerran myös ravissa ja eka tötteröportti sujuikin tosi kevyesti ja kivasti.

Yksi rata myöskin, jossa joka tötteröportin kohdalle tehtiin oikealle voltti, suju ihan jees. Täytyy kuitenkin treenailla tätä vain ja ainoastaan pohkeilla ratsastusta. Mutta koska löytäisin omasta ratsastuksestani vielä niiiin paljon negatiivista sanottavaa, että jätänkin ne sanomatta. Ensikerralla sitten paremmin. Niin ja jos nyt pitää jotain positiivistakin sanoa, niin menin hevosellani joka on ollut meillä vajaat kolme kuukautta ilman ohjia täysin rennosti, minä sekä hevonen. Ja vaikka mielelläni kiukuttelisin itselleni huonosta ratsastuksesta, päätän olla ylpeä ja tyytyväinen hienoon, rentoon hevoseeni. Aamen.

Huomenna tulossa kuvamateriaalia! Ekaa kertaa eräs kaverinikin pääsee kokeilemaan tammuskaa, katotaan mitä enkkuratsastaja tykkää :)

Pikapostaus kuulumisista

Nyt on juuri sopivasti vapaata aikaa ATK-tunnilla, joten ehdin vähän päivittää teille meidän kuulumisia. Kuvia tähän en kuitenkaan saa mukaan liitettyä, joten varoitan jo aluksi tekstipainotteisesta lyhyestä pätkästä.

Maanantaina kun oli vielä vapaa koulusta, ratsastin Dixien kentällä. Menin ensin taas käännösharjotteluja kaulaohjalla, ravissa ja käynnissä. Nyt poni ravasi todella kivasti, mutta huomioin itseltäni taas yhden istuntavirheen lisää. Täytyy oppia pitämään jalat suorassa alaspäin, mutta itse jotenkin koukistan niitä(?). No, tätä korjailemaan.

Ehkä jotain puolituntia ratsastettuani nappasin satulan pois ja jatkoin ilman satulaa. Ravasin hetken tehden taas kaulaohjailua, kunnes siirryin loppukäynteihin. Dixiellä on kiva ravi istua myös ilman satulaa, ei pompota eikä tunnu siltä, että kohta liukuisi alas. Ainut vaan, että kun saa ponin kääntymään terävästi ja hyvin, pitää olla tarkkana, ettei itse horjahda alas :b

Tiistaina Dixieltä raspattiin hampaat. Itse en ollut paikalla, mutta äiti oli. Kuulemma käyttäytyi tosi hyvin, mitä nyt oli aika tokkurassa. Illemmalla käytiin vähän aikaa kävelemässä maastakäsin kentällä sellaista kevyttä.

Keskiviikkona äiti oli tunnilla ja itse menen perjantaina. Siitä silloin lisää! Ja viikonloppuna voisin kuvailla varusteitakin, jotta saataisiin vihdoin varustepostaus järjestettyä. :)