Täällä taas ;)

Heippa ja anteeksi tauko! Inhottaa vain kirjoittaa, kun kunnollisia kuvia ei ole. Useilla bloggaajilla on ne omat "hovikuvaajansa" tai talli kotona, jolloin kuvia saa paljon helpommin. Nyt vielä tänään joudutte tyytymään p*skoihin kännykkäkuviin, mutta pidetään peukkuja, että vaikka äiti kuvailisi meitä sunnuntaina.

Tiistaina olin showmanship at halter tunnilla Dixiellä. Se on siis maastakäsin kilpailtava laji, jossa tuomari arvostelee nimenomaan esittäjää, miten hän esittää hevosensa. Halterissa taas pääpaino on ennemmän hevosessa. Harjoittelimme taas perusjuttuja, eli hevosen pysäyttämistä niin, että kaikki jalat ovat vierekkäin ja sopivalla etäisyydellä toisistaan. Hevonen ei saa siis olla kuin "teuras" mitenpäin kuin sattuu.

Dixiellä ei ole oikeastaan ongelmia noissa pysähdyksissä, monet kerrat se pääsi yllättämään niin, että kun ravissa pyysin sen pysähtymään, se pysähtyi jalat tasan. Ainut harjoiteltava asia on sen kärsivällisyys - tai kärsimättömyys. Se ei tykkäisi yhtään olla paikallaan, mikä taas tuossa lajissa on aika oleellista esim. kun tuomari tekee tarkastuskierrostaan!

Harjoittelimme myös siirtymisiä, spinejä yms. Lopuksi teimme radan niin, että kaikki oli line upissa (rivissä) ja yksitellen jokainen meni siitä sitten suorittamaan rataa (ylhäällä kuva.) Meidän vuoron sattuessa ja yrittäessäni järjestellä ponin jalkoja tämä ei tietenkään suostunut seisomaan paikallaan vaan lähti punkemaan sivulle. Komensin sitä kerran topakasti ja poni järjesteli jalkansa ihan itse ja seisoi täydellisesti. Raviinkin se lähti heti ja pysähtyi kivasti. Spinikin sujui ja oikeastaan koko rata meni odotettua paremmin! Pitää vain tosiaan tuota ponin kärsivällisyyttä paikallaan seisomisissa harjoitella, ettei sitten kesän kisoissa mokata ;)

 

Keskiviikkona äiti oli ponin kanssa tunnilla ja torstaina oltiin maastossa kävelemässä yhtä lumista suoraa. Itse olin selässä, mutta äiti käveli kuitenkin vieressä, kun paikat ei ole vielä tuolle niin tuttuja. Itse olisin saanut olla paljon rennompi, mutta ensikerralla sitten. Kävin myös maastakäsittelemässä ponia maneesissa, koska äidin eilisellä tunnilla Dixie oli vähän kummastellut puomeja. Nyt mentiin niitä ravissa ja käynnissä eikä Dixie sanonut oikein mitään, vaikka kyllä sen huomaa, että meinaa aina hidastaa puomille.

 

Poni torstaina, kun lähdettiin treenaamaan puomeja maastoilun jälkeen.

 

Tänään olikin sitten oma tuntini. Siivosin ensin karsinan ja hain ponille vettä, ennenkuin lähdin sitä hakemaan. Se näkötti taas ihan jäätävän lumikasan päällä ja näytti vähän pölähtäneeltä :D Tullut omistajiinsa(ko)?

 

Tunnilla mentiin ensin alkukäynnit, ennen kuin mentiin toiseen päähän maneesia isolle ympyrälle. Tunnin aiheena oli tuntea hevosen jalat, eli esimerkiksi ensin piti sanoa aina 'nyt' kun etusisäjalka nousee. Jokainen siis vuorotellen hoki "nyttiä" aina, kun tietty jalka nousi maasta.

 

Tunsin aika helposti Dixien selkään sen kummatkin etujalat ja takasisäjalan. Mutta ulkotakajalka, se olikin paljon haastavampi. Dixie meni koko tehtävän tosi hienosti ja tuntui mukavalta selkään. Tämän jälkeen aloimme tehdä ykkös ja kakkospivotteja ja nekin onnistui tosi mukavasti. Tässäkin piti tuntea kun takajalka menee ristiin ja tuntuihan se ihan selvästi :)

 

Loppukäynneissä menimme Dixien kanssa myös vähintään kymmenen kertaa puomin yli, eikä se sanonut yhtikäs mitään. Todiste siis, että maastakäsittelystä on oikeasti apua ja hyötyä! :)

 

 

Loppu hehkutuksien paikka, eli on mulla vaan ihana hevonen! Oon jo ihan hirveen kiintynyt siihen enkä kyl vaihtais sitä mihinkään. Tää taitaa oikeesti olla meille just se Oikea hevonen. <3 Teidän kokemuksia ois myös kiva kuulla, milloin te olette alkaneet kiintyä siihen omaan yms! :)

 

Ps. Varustepostaus myöhästyy, teen sen sitten kun hyvälaatuisia kuvia enemmän ja pps. 3.3 olen menossa Dixien kanssa kisaharjoituksiin, lajina pleasure! Siitä sitten tulossa postausta.

 



Viikkokatsaus

Olen kirjoitellut tällä viikolla laiskemmin, vaikkakin Dixiellä on kuitenkin ollut melko työntäytteinen viikko. Siispä teen ensin "viikkokatsauksen" eli tiivistelmän, mitä se on tälläviikolla tehnyt ja lopuksi sitten selitän jostakin päivistä tarkemmin.

Maanantai = Olin sen kanssa tunnilla, kahdeksikkoja ja siirtymisiä

Tiistai = Vapaapäivä

Keskiviikko = Olin sen kanssa tunnilla, kahdeksikkotyöskentelyä

Torstai = Oli äitin kanssa tunnilla, myös ratsastuksenopettaja läpiratsasti

Perjantai = Olin sen kanssa tunnilla, siirtymisiä/pysähdystreeniä

Lauantai = Äiti oli tunnilla

Sunnuntai = Reipasta kävelyä kunnon hangessa ja sitten maastakäsittelyä

 

 

 

Dixie lähettää pusuja lukijoille <3

 

Perjantaina oli itseasiassa todella mukava tunti. Olen Dixien kanssa treenaillut tällä viikolla aika reilusti kahdeksikoita, joten oli kiva välillä päästä tekemään jotain muutakin (vaikkakin kahdeksikot

hyödyllisiä meille onkin!)

 

Meillä oli siirtymätunti, mentiin uraa pitkin ja tehtiin niin usein kuin vain pystyi, siirtymisiä ravista käyntiin ja käynnistä raviin. Aluksi poni kokeili ihan kaikki keinot luistamiseen, punkemiset, yms, mutta muistutin heti, ettei onnistu. Käyntiin siirtymiset sujuivat pääosin ihan hyvin. Jos kuitenkaan se ei heti siirtynyt käyntiin, piti peruuttaa. Ja tässä meillä oli tekemistä, kun Dixie yritti aina peruuttaa sivuun. Onneksi usein pelkkä pohje kiinni sai sen peruuttamaan takaisin suoraan.

 

Teimme myös ravista pysähdyksiä. Todella hyviä pysähdyksiäkin tuli, mutta kyllä välillä peruutettiinkin. Ratsastuksenopettaja sanoi, että Dixie alkoi ravata paljon paremmin takajalkoja alle ja tunsin (ainakin luulin tuntevani) sen myös selästä käsin.

Kävi myös sellainen moka, että ratsastin jalustimet nelosrei'issä, vaikka yleensä ratsastan lyhyemmillä. En tajunnut säädellä, koska ratsastamme aina äidin kanssa samoilla jalkkareilla ja nyt nuo oli ratsastuksenopettajan mitoilla. Kuitenkin ainakin sain tuntea olevani pitkä, kun jalustimet pysyivät ihan hyvin jalassa ja muutenkin sujui. :D Mutta ensi kerralla sitten takaisin kolmosreikiin!

 

true laama
 

 Tänään lähdettiin Dixien, äidin, sekä erään tallilaisen + hänen hevosensa kanssa maastoon käppäilemään. Ennen me ei olla voitu mennä, koska ponilla ei ole ollut hokkeja, mutta nyt torstaina se sai etusiin kantahokit.

 

Dixie meni aika lunkisti, vähän katsoi uutta maisemaa, mutta näytti kuitenkin nauttivan lumesta. Kun toinen hevonen näytti mallia, että tienvierestä voi napata syötävääkin, uskaltautui tämäkin maistelemaan. Kanerva ja puunkaarna olivat herkkua, mutta olikohan se joku mustikanvarpu mikä sai Dixien viskomaan päätään :D ilmaisi selkeästi, ettei se ollutkaan hyvää.

 

Mentiin myös maastokäppäilyn jälkeen maneesiin ja jatkettiin maastakäsittelyllä. Poni toimi ihan normaalisti, siirtymät sujuivat hyvin, mutta spineissä oli ongelmaa. Ennen ne nimittäin sujuivat paljon helpommin, luultavasti itse tein jotain väärin. No, tiistaina jälleen showmanshiptunnille, niin eiköhän taas opita tuo :)

Ravikahdeksikkoja

Lauantaina olimme äitin kanssa itsenäisesti ratsastamassa Dixien. Itse menin alkuun ja taivuttelin, mutta kun oli oikeastaan äitin vuoro, en paljon mitään muuta tehnyt. Sunnuntaina olimme myös ja menin Dixiellä ilman satulaa. Kyllä huomaa pyöreiden suokkien ja shettisten jälkeen, miten vaikeaa on mennä sirolla ja liukas karvaisella hevosella. Mutta mihinkään päin en kuitenkaan liukunut. Ravi oli kivaa, vaikkakin se pompotti, mutta siellä oli helppo pysyä. :) Tätä aletaan nyt ehdottomasti kunnolla treenaamaan, koska oli ihan superkivaa!

 

 

 Eilen eli maanantaina mulla oli siis sen kanssa tunti. Hain ensin kaikki varusteet karsinan eteen ja sitten lähdin hakemaan ponia sisälle. Nyt se jopa käveli vastaan portille. Tallissa nappasin loimet pois ja nappasin heinää sen nokan eteen, että saisi syödä ennen tuntia. Tarjosin sille myös vettä, mutta ei kelvannut.

 

Kun olin saanut Dixien kuntoon + muut tunnille tulijat olivat valmiita, lähdettiin yhdessä maneesille päin. Meitä oli tosi kiva määrä, vain kolme tuntilaista yhteensä. Menin heti selkään ja kävelin alkukäynnit mahdollisimman pitkin ohjin. Aina kun Dixien huomio herpaantui, tehtiin joku taivutusympyrä tai muuta sellaista, että kuuntelisi taas ratsastajaa. Nyt se tuntui myös mukavan reippaalta alkukäynneissä.

 

Tämän jälkeen aloin tekemään kahdeksikkoa, ensin käynnissä ja mahdollisimman pian kun onnistuu niin ravissa. Mutta aina tietenkin kun menee hyvin niin kahdeksikolta ulos ravailemaan. Eli tarkoitus ei ole jäädä kahdeksikolle koko tunniksi pyörimään. Taivutukset alkoivat käynnissä jo parin ympyrän jälkeen sujua todella hyvin. Vasen kierros tuntui vähän vaikeammalta, mutta kyllä se sillekin alkoi sitten taipua.

 

Ravi olikin taistelua. Poni kun tunnetusti on laiska ja sitten vielä ravaamaan kahdeksikkoa.. Jouduin ihan kunnolla hommiin, mutta sain todella hyvät vinkit ja varsinkin kun opin käyttämään sisäpohjetta ihan uudella tavalla, alkoi homma pelata. Pohkeita antaessani kun yleensä taputan molemmilla pohkeilla -> pitäisi painottaa enemmän sisäpohkeella taputtamiseen. Ja sehän siis auttoi, sain pyydettyä sitä paljon nätimmin raviin.

 

 Dixie alkoi ravata ja jopa ravissa taipua. Mentiin siis aika usein kahdeksikolta pois sinne tänne ja se kääntyi myös hyvin. Eli huomaa, että kahdeksikko tehtävästä on todella paljon hyötyä.

 

Tunnin jälkeen riisuin ponin karsinassa, laitoin fleecen ja heitin sille sen iltaheinät. Se rouskutteli niitä tyytyväisenä, kun itse vielä huhkin sen karsinan kanssa. Huomenna menenkin sitten taas tunnille eli silloin lisää. :)

 

Rautalangan vääntelyä = ratsastusta

Mulla oli niin sekava tunti omalta osaltani tänään, että huh huh! En ole ikinä ratsastanut niin huonosti, kuin alkutunnista. Mutta toisaalta, keskivaiheilla yhteinen sävel löytyi ja Dixie ei ole koskaan kulkenut niin kivasti minulla, kuin se lopputunnista kulki.

Tosiaan, aluksi menimme ihan alkukäyntejä ja tuntui, että tamma punki kokoajan sisäänpäin, eikä kuunnellut pohjeapuja sitten nimeksikään. Lähinnä vain tuntui siltä, että palloiltiin sinne tänne. Kuitenkin korjasin tätä parhaan kykyni mukaan. Onnistumisesta sitten en sanokkaan sen enempää.

Alkukäyntien jälkeen mentiin tötteröille ja alettiin tehdä taivutuskahdeksikkoa. Meitä oli vain kolme ratsukkoa maneesissa, joten tilaa oli todella ruhtinallisesti. Vaan miten meni taivuttelut? En ollut kiitos TET jakson ratsastanut Dixiellä koko viikkona ja tauko tuntui. En osannut yhtään ratsastaa, lähinnä säälittävää sähellystä se oli. Tamma ei tietenkään ymmärtänyt apujani, veti herneen nokkaan ja kieltäytyi työnteosta. Se peruutti, kuopi, suoraan sanoen näytti keskisormea. Ja itse olin vieläkin siellä selässä kuin joku hiivatin aloittelija, oikein ärsyttää nytkin, miksen alkanut heti ratsastaa sitä kunnolla.

Vaan sitten tuli jonkinlainen raivopuuska itselleni, että miksen muka osaisi ratsastaa. Aina kun Dixie edes meinasi peruuttaa tai oikoa, olin todellakin tarkempi ja muistutin paljon tiukemmin. Parin toiston jälkeen jo huomasin, että sehän liikkuu ja taipuu. Ymmärsi, että olen tosissani. Silloin sitten kai naksahti, että näinhän sitä ratsastetaan ja taivutukset alkoivat sujua paremmin kuin koskaan ennen. Ratsastuksenopettajakin kehui, että sain sen taipumaan paremmin kuin äitini, joten olen todella tyytyväinen!  

Lopputunnin ravasin ravikahdeksikkoa isommalla alueella ja kas kummaa, sehän taipui ja meni todella hyvin. Ei ole koskaan ennen mennyt itselläni paremmin ja tuntui niin mukavalta selkään, että! Otti kuulemma ristiaskeleitakin ja muutenkin saatiin myös kehuja. Opin myös käyttämään sisäpohjetta paremmin ja se jo heti vaikutti Dixieen aika paljon.

Eli tällainen tunti tänään. Eli alku meni ihan p*skaksi, mutta lopputunti sujuikin sitten jo todella hyvin! On siis vähän sekalaiset fiilikset, yritän tietenkin iloita hyvin sujuneesta lopputunnista, mutta kaivelee tuo huono alkukin. Ensiviikolla saankin sitten paljon treeniä lisää, olen menossa kolme kertaa tunnille. Ja nyt viikonloppunakin olisi tarkoitus itsenäisesti ratsastella.

 

Laatupahoittelut taas jälleen, ei ollut kuvaajaa. Dixie muuten on nyt vihdoin sopeutunut jo hieman paremmin laumaansa ja hakiessani sitä tänään se oli päässyt jo paalille syömään. :) Olisin muuten innokas toteuttamaan jonkun erityispostauksenkin, joten äänestä mielestäsi parasta vaihtoehtoa oikealta yläpalkista! Ja loppuun vielä lisää tänään napsaistuja syömiskuvia.

 

 

Ruoka maistuu! :3



Blogi jatkaa :)

Monet varmaan ihmettelivätkin, kun eilen illalla blogiin ei päässyt. Tosiaan poistin koko blogin, koska koin ahdistuspaniikkistressin, että kaikki ihmiset ketkä vain tätä lukevat, näkevät kirjoitukseni. Blogin poisto kesti tähän päivään asti, kunnes tajusin, että olen aina katsonut tarkkaan, mitä asioita kirjoitan ja en. Ikinä en ole kirjoittanut mitään, mistä olisi tullut jotain sanottavaa myöhemmin. Siispä palautin blogin ensin yksityiseksi ja nyt rohkastuin laittamaan tämän ihan julkiseksi. Kumminkin kun pari sukulaista ainakin lukee tätä ilman googletiliä (terve vaan ;)) niin yksityiseksi laittaminenkaan ei ollut toimiva ratkaisu.

 Osaan erotella täysin julkaistavat asiat niistä ei-nettiin kuuluvista, joten päätin, etten ala turhia stressaamaan. Tästä blogista on tullut kuitenkin tärkeä, kun pystyy niin hyvin seuraamaan edistymistään, joten poistaminen ei siis loppujen lopuksi tuntunut oikealta ratkaisulta. Mutta tarkempi alan olla tietyissä jutuissa, eli esimerkiksi nyt vaikka videot. Niitä ei tunneista enää tule (vanhatkin poistin) tietyistä syistä johtuen, mutta kun ratsastan itsenäisesti, eli en tunnilla ja kuvaaja on paikalla, silloin tietenkin sitäkin materiaalia tulee. Myös toinenkin muutos tapahtui blogin puolella: poistin vanhat postaukset, koska monet vielä pohtii Tähteäkin. Tämä on nyt kuitenkin vain minun ja Dixien blogi, joten poistin vanhat. Voitte vaikka pitää tätä uutena alkuna, niin aion minäkin meinaan tehdä.

Vähän sekalainen postaus, mutta tiivistettynä, blogi jatkaa edelleen! :) Siispä parannusehdotuksia/postausehdotuksia saisi heitellä ja kaikkea, mitä vaan keksii. Ulkoasukin saa toivottavasti pian ihan uuden ilmeen, kunhan saadaan edustavia kuvia bannerin tekoon. Huomenna menen myös tunnille, joten siitäkin sitten asiaa.

Sekin nukahti <3

 

Ensiapua ja maastakäsittelyä

Vähän ikävämpi juttu tänään, nimittäin kun oltiin tuotu Dixie sisälle ja riisuttu käytävässä loimet, huomattiin, että se piti vasenta takajalkaansa ylhäällä koukussa. Huudettiin sitten opettajaa kurkkaamaan ja sitten huomattiin se itsekin: jalassa oli selvästi pieni reikä, joka hieman vuosi. No, eikun pesukarsinaan ja äiti piti hevosesta kiinni ja minä viruttelin jalkaa. Dixie käyttäytyi onneksi niinkuin hevosten kuuluukin ja pysyi hyvin paikoillaan. Reikä (joka on luultavasti kai tullut jonkun muun hevosen hokista, koska Dixiellä ei niitä ole) oli onneksi sellaisessa paikkaa, missä ei niveliä ole. Kuitenkin pestiin haava, laitettiin petadinea ja virutettiin sitä sitten taas. Kuitenkaan Dixie ei jalkaa aristanut tai varonut, joten toteutettiin tämän päivän suunnitelmat ja mentiin maneesiin maastakäsittelemään.

Siellä oli seurana toinenkin maastakäsittelijä, joten Dixiellä oli heppaseuraa tukena. Ensin kävelimme vähän aikaa ja sitten aloitettiin ihan harjoitella pysäytyksiä jalat tasan ja eri siirtymisiä. Dixie toimi ihan kivasti, vaikkakin ei olisi millään jaksanut hölkötellä ja oli perässä vedettävää mallia. Tehtiin jotain rataharjoituksiakin, muttei ne kovin kehuttavasti menneet, koska taluttaja unohteli rataa :D Kuitenkin välillä jo tuli pysähdyksiä, missä sillä oli automaattisesti jalat tasan. Ratojen jälkeen harjoittelin ponin kanssa vielä spiniä ja pujottelua. Spini sujui ihan ok ja ihme kyllä pujotukset ravissakin onnistuivat ilman ongelmia.

Tallíssa sitten taas käytiin pesarin kautta ja viruttelin sen jalkaa. Ihan mukavasti poni paikoillaan pysyi, kun tälläkertaa itse pidin narusta kiinni ja samalla viruttelin. Sitten käytiin karsinan edessä heittämässä fleece ja ulkoloimi päälle ja sitten vietiin lähes paikalleen nukahtanut tammuska takaisin tarhaamaan. Vielä muut quarterit vähän hyljeksivät sitä ja se jäi seisomaan reunalle, kuin useimmat muut olivat paalilla. Toivotaan, että pian hyväksyisivät Dixien ihan kunnolla.

Anteeksi kuvaton ja vähän tynkä postaus tänään, kuviakaan en ehtinyt ottaa. Ensiviikolla minulla on TET, joten en ehkä ehdi kovin usein tallille, joten siksi voi olla, ettei postauksia heti ilmaannu.

Vanha kuva, mutta on se ihana :)

Syypää mun hymyyn

Otsikko puhki kulutettu jo aikoja sitten, mutta ihan sama. Se nimittäin kuvastaa tämän hetkistä olotilaani todella hyvin. Tänään oli nimittäin tunti Dixiellä ja nyt vihdoin saatte siitä sekä kuva että videomatskua. Mutta aloitetaan ihan alusta.

Menin tallille hyvissä ajoin ja tartuin kottareihin ja aloin siivota tamman karsinaa. Siinä menikin jonkin aikaa, olen aina aika tarkka siitä, että tulee siivottua kunnolla.  Dixie meinaan ei ole kaikista siistein otus, toisinkuin esimerkiksi Tähti oli. Se teki asiansa aina tietylle seinustalle eikä muualla ikinä ollut mitään.

Karsinan siivottua menin hakemaan tammaa sisään. Se ilmeisesti leikki jotain vuorikaurista ja seisoi tarhassaan sellaisen jäätävän ison lumikasan päällä. Eikä muuten tullut milliäkään vastaan, jouduin siis itsekin sinne kasan päälle kiipeämään. :D En tiedä oliko sillä ihan kaikki muumit laaksossa, kun muut syödä mussuttivat ja se tasapainoili lumikasan päällä. Olisi pitänyt olla kamera mukana!

Tallissa nappasin siltä kummatkin loimet pois (fleecen ja ulkoloimen) ja aloin sitten harjata sitä. Annoin sen olla vapaana ja mussuttaa samalla heiniään, koska niin se jaksaa seisoa paikoillaan kaikista parhaiten. Vyön kiristys sujui tänään myös hyvin, hieman luimi, muttei yrittänyt muuta.

Maneesissa taluttelin tammaa hetken maastakäsin ympäriinsä. Maneesi oli juuri lanattu, joten siinäpä oli sille ihmettelemistä. Huomasi kuitenkin jo kierroksen jälkeen, että ehkä se ei tapakkaan pientä ponia. Kun opettaja tuli ja muut olivat hevostensa selissä, kapusin sinne itsekin. Tälläkertaa Dixie jopa pysyi paikallaan ja odotti, että söheltävä omistaja oli saanut ohjat kunnolla käsiin, ennenkuin lähdettiin liikkeelle. Kun on kahden käden ohjat, ohjat tulee ristiin kaulalle ja niistä kummastakin pidetään kiinni. Vaikea selittää, mutta kuitenkin, en ole vielä ihan täysin tottunut tähän ja menee siis ohjien pituuksien vaihteluun enemmän kuin kuuluisi. :D

Kävelin sen kanssa ympäri maneesia alkukäyntejä tehden käännöksiä ja muita perusjuttuja. Se vähän yritti kiemurrella, joten pohkeilla piti useinkin muistuttaa. Alkukäyntien jälkeen tehtäväni oli ravailla ja tehdä siirtymisiä. Ja mitäs ihmettä, sehän ravasi ihan kivasti eteen! Ravi säilyi oikeastaan niin kauan, kuin itse halusin, vaikkakin se yritti aina välillä pudottaa käynnille. Myös käyntiin siirtymiset ja pysähdykset sujuivat, jotkut paremmin kuin toiset. Eniten ongelmaa minulle tuotti ehkä peruutukset, kun meinaan tehdä sen aina väärin. Loppua kohden nekin paranivat!

Vaihdoin aina kun vain oli sopiva kohta suuntaa ja muutenkin tein mahdollisimman paljon kääntymisiä ja siirtymisiä. Hymy oli kokoajan huulilla, Dixie meni todella kivasti! Välillä laiskamato jopa meni todella hienoa lisättyä jogia, jossa oikein satulaan tunsi, että askel oli selvästi pidempi. Mutta ratsastajan pitää olla tarkempi että pohkeet pysyy kiinni. Mutta kun totumme toisiimme vielä paremmin niin eiköhän tämä tästä suju. Ainakin minulla on kiva hevonen, jonka kanssa on kiva harrastaa!

 

 

Iskä viitsi kuvailla ja kuviin olen ihan tyytyväinen, maneesi tietysti kuitenkin aina heikentää laatua. Toivottavasti kuitenkin kelpaa. Videoita otin ja se olikin esillä hetken, mutta tietyistä syistä jouduin sen poistamaan.

Showmanship at halter tunti

 

Tältä näytti poni, kun menin tiistaina hakemaan sitä tarhastaan. Tosiaan tiistaina, olen ollut laiska bloggaamaan nyt, koska tällä viikolla oli kaksi koetta ja aika kului niitä lukiessa. Dixie käveli kiltisti vastaan portille, kun muut hevoset taas eivät liikahtaneetkaan. Nappasin Dixien sieltä ja kävelimme sitten talliin, missä aloin kuoria siltä loimia pois ja harjata. Se sai samalla syödä heiniään ja joikin koko ämpärinsä tyhjäksi.

 

Maneesissa kerrattiin perusteita. Eli showmanshipissä tuomari arvostelee esittäjää, jonka pitää esittää hymyillen ylpeänä, millainen hevonen hänellä on. Hevoseen ei saa myös osua koko suorituksen aikana. Halter eroaa tästä, koska halterissa nimenomaan arvostellaan hevosta. Me aloitimme sillä että kävelimme maneesia sikinsokin ja teimme pysähdyksiä ja käyntiin siirtymisiä. Piti muistaa hyvä ryhti, kantaa kyynärpäät ja pitää narusta kiinni sopivasta kohtaa. Täytyi myös huomata kävellä hevosen kaulan ja pään kohdan välissä. Ja pysähdyksissä oli tärkeää saada hevonen seisomaan hyvin ja jalat tasan. Jos hevosen jalat eivät olleet tasan, ne piti aina korjata.

 

Dixie pysähtyi todella hyvin vain sanomalla wow ja nojaamalla taakse itsekin. Peruutuskin sujui, mutta käyntisiirtymiset olivat aluksi laiskoja tälle. Niitä sitten enimmäkseen korjailtiin.  Siitäkin välillä joutui huomauttamaan, että jos peruutuksissa tämä alkaa punkea peppuaan johonkin toiseen suuntaan, kuin suoraan. Silloin se pitää aina palauttaa suoraksi.

 

Sitten vuorotellen opettaja tuli esittämään tuomaria ja kiertämään hevosen. Aina kun tuomari oli jollain kummalla puolella, esittäjän piti siirtyä toiselle. Ja hevosen jalkojen piti tietysti olla tasan, eikä se saanut häiriintyä siitä, että tuomari kiersi sitä. Dixie pysyi kyllä hyvin paikoillaan, kunhan itse muistin pomppia puolelta toiselle. Toinen kerta meni kyllä huomattavasti paremmin, kun pääsin kärryille ideasta.

 

Tämän jälkeen harjoiteltiin spiniä, jossa  siis etuosa kääntyy takaosan ympäri. Tämä sujuikin itseasiassa todella hyvin. Välillä piti korjata, mutta muuten Dixie kyllä teki sen hyvin. Se oli käyttäytynyt muutenkin koko tunnin hienosti, vaikkakin aina, kun selitettiin uutta asiaa, se yritti kokoajan melkeinpä tulla syliin ja halia. :D

 

Viimeiseksi otettiin sitten mukaan ravisiirtymisiäkin. Dixie hölkötteli mieluummin perässä kuin vierellä, joten sitä jouduttiin korjailemaan. Mutta pysähdykset ja siirtymiset sujuivat ok. On se vaan hieno hevonen! :)

 

Tämän jälkeen vietiin tamma talliin ja aloin siivota sen karsinaa. Se vaan töljötteli ihmeissään, mutta pysyi kuitenkin paikoillaan. Kannoin sille myös vettä ja heitin fleecen niskaan. Tänään muutenkin menenkin sen kanssa ihan selästä käsin tunnille ja nyt on kuvaajakin lupautunut. Illemmalla siis lisää meistä :p